fbpx Siirry sisältöön

Avainsana-arkisto: lehmä

ilmastonmuutos vaikuttaa eläintenkin hyvinvointiin; nautoja talvisella jaoittelualueella

Ilmastonmuutos muuttaa eläinten hyvinvoinnin edellytyksiä

Ilmastonmuutos vaikuttaa niin ihmisten kuin muiden eläinten hyvinvointiin: se rajaa elämiseen, asumiseen ja ruoantuotantoon soveltuvia alueita, köyhdyttää elinympäristöjä, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja ajaa populaatioita ahtaalle. Eläintuotannolla on oma ilmastovaikutuksensa, jota pyritään pienentämään muun muassa eläinjalostuksen keinoin. Tuotannon tehostamista tavoitteleva jalostus muokkaa tuotantoeläinten perimää entistä kapeammaksi ja tuotanto-ominaisuuksien kannalta paremmaksi, mutta tehokkuuden hintana on usein eläinten…

Lue lisää
laidunnus edistää hyvinvointia

Kaikkien lehmien pitäisi päästä kesällä laitumelle

Laidunnus lisää monin tavoin lehmän hyvinvointia ja edistää terveyttä. Pohdimme laidunnuksen hyötyjä 8.6.19 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynässämme. Laiduntavat lehmät ovat kaunis näky Laiduntavat lehmät vihreällä nurmella kuuluvat kesäisen Suomen vakiokuvastoon. Laitumelle lasku on jokakeväinen iloinen tapahtuma, jossa muutaman epäröivän askeleen jälkeen lehmät kirmaavat utareet heiluen laitumelle talven sisälläolon jälkeen. Kaikkien suomalaisten lehmien soisi pääsevän kesälaitumille,…

Lue lisää

Laita lehmä liikkumaan!

Liikkuminen on yksi lehmän olennaisista käyttäytymistarpeista. Lehmä liikkuu muun muassa etsiessään ruokaa ja seuraa, hoitaessaan kehoaan ja sosiaalisia suhteitaan, leikkiessään ja tutkiessaan ympäristöä. Liikkuminen ja laidunnus auttavat myös lehmien jalkoja pysymään kunnossa. Lehmien liikkumisentarve oli esillä Farmari2017 -näyttelyssä Eläinten hyvinvointikeskuksen ständillä. Mikä käyttäytymistarve? Käyttäytymistarpeet ovat olennainen osa eläimen hyvinvointia. Käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on…

Lue lisää

Vasikkakuolleisuus on yhteydessä tilakokoon ja karjanhoidon käytäntöihin

Vasikoiden suuri kuolleisuus on murheellinen kesto-ongelma, johon haetaan jatkuvasti ratkaisuja. Kotimaisen tutkimuksen mukaan vasikkakuolleisuutta kasvattavat suuri tilakoko, lyhyt täysmaitojuotto, vasikan pitkä oleskelu poikimakarsinassa ja se, ettei sairastunutta vasikkaa hoideta sairaskarsinassa muista erillään. Myös koko karjan alhainen maitotuotos on yhteydessä suurempaan vasikkakuolleisuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että vasikkakuolleisuutta olisi mahdollista pienentää noudattamalla hyviksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja kiinnittämällä…

Lue lisää

Vasikan parempi imeä maito tutista kuin ryystää ämpäristä

Vastasyntyneellä vasikalla on imemisen tarve. Eipä ihme, sillä ilman tuota pakottavaa tarvetta vasikka ei hengissä selviäisi. Imemällä vastasyntynyt vasikka saa emältä tuhdin paketin vasta-aineita tautien vastustukseen. Ternimaidon ravintoaineet ovat niin ikään juuri vasikalle sopivat. Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on voimakkaasti esillä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Vasikan tarve imeä on oiva esimerkki tärkeästä käyttäytymistarpeesta. Imeminen on…

Lue lisää

Naudan hyvinvointi

Tilanpuute, epämukava makuupaikka, nupoutus ilman kivunlievitystä ja suuri vasikkakuolleisuus ovat nautojen hyvinvoinnin ongelmia. Tilanahtaus haittaa naudan elämää Naudan hyvinvointi edellyttää, että naudalla on riittävästi tilaa ja resursseja toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Navetassa naudat joutuvat elämään ahtaammin kuin luonnonoloissa. Ahtaat tilat häiritsevät nautojen sosiaalista kanssakäymistä ja heikentävät eläinten hyvinvointia. Vakaassa nautaryhmässä aggressioita ei juuri ilmene, mikäli arvoasteikossa…

Lue lisää

Nauta luonnossa

Alkuhärkä metsästettiin sukupuuttoon Naudan villi esi-isä, alkuhärkä, kuoli sukupuuttoon vuonna 1627. Varhaisimmat arkeologiset todisteet naudan kesytyshistoriasta ovat 10 000 vuoden takaa. Ihminen on ilmeisesti alkanut kesyttää nautoja samanaikaisesti eri paikoissa: rasvakyttyräisten seebujen kesytyshistoria alkoi todennäköisesti Intian niemimaalla ja eurooppalaisen kyttyrättömän naudan Lähi-Idässä. Nykynautojen käyttäytymistä luonnonoloissa on päästy tutkimaan esimerkiksi Chilinghamin puoliluonnollisissa nautalaumoissa Isossa-Britanniassa. Chilinghamin naudat…

Lue lisää

Nauta tuotantoeläimenä

Nautojen pitopaikat Parsinavetassa nauta on kytkettynä parteen ja eläimen liikkuminen on rajallista. Parsinavetassa nauta syö, juo ja lepää samassa paikassa ja se myös myös lypsetään omalla paikallaan. Ruoka annetaan eläimen eteen ruokintapöydälle, juomakuppi on sivulla. Parsinavetassa elävät lehmät ja hiehot eli poikimattomat naaraspuoliset naudat pääsevät laidunkaudella laitumelle. Pihattonavetassa naudalla on mahdollisuus liikkua itse pihaton eri…

Lue lisää

Hyvä toimintatapa teurastuksessa – Nauta

Oppaassa käsitellään hyviä toimintatapoja naudan teurastuksessa. Ruokavirasto on arvioinut oppaan ja todennut sen täyttävän vaatimukset, jotka hyvän toimintatavan oppaalle Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä on asetettu.

Lue lisää

Tulevia tapahtumia

  • syyskuu, 2022
  • ISAE 2022

    Animal Behaviour and Beyond: The 55th Congress of the International Society of Applied Ethology

    04.09.2022 - 08.09.2022
    , Ohrid, Macedonia
  • EVCBMAW

    European Veterinary Congress of Behavioural Medicine and Animal Welfare

    28.09.2022 - 01.10.2022
    , Palma de Mallorca, Spain