fbpx
Takaisin

Käsittely ja kuljetus stressaavat teurasporoa

reindeer

Poro, puolivilli tuotantoeläin, elää koko elämänsä ulkona. Se ei ole tottunut vankeuteen, vaan stressaantuu ihmisen käsittelystä. Norjalaistutkijan mukaan nykyporot eivät ole enää yhtä kesyjä kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Poroja kuitenkin käsitellään ja kuljetetaan esimerkiksi kesä- ja talvilaitumille sekä teuraaksi.

Säädöksissä ja menetelmissä vaihtelua

Porojen teuraskuljetuksia ja teurastusta säätelevät EU:n eläinkuljetusasetus 1/2005 ja lopetusasetus 1099/2009. Jäsenmaat voivat kuitenkin säätää eläinten hyvinvoinnin suhteen kansallisesti tiukemmin. Ruotsissa ja Suomessa teurasporot on aina tainnutettava ennen verenlaskua (käytännössä pulttipistoolilla). Norja, joka ei ole EU-maa, sallii yhä poron lopetuksen niskapistolla, jos se tulee saamelaisten omaan kotitarvekäyttöön. Niskapistossa poron keskushermosto ja selkäydin tuhotaan pitkällä, taivutetulla veitsellä.

Norjassa ja Ruotsissa on kummassakin noin 250 000 poroa, Suomessa vajaat 200 000. Norjassa niistä teurastetaan vuosittain 85 000, Ruotsissa 60 000 ja Suomessa 73 000 poroa.

Hyväkuntoisena kuljetukseen

Poroja kuljetetaan teurastettavaksi tai laitumelta toiselle vaihtelevilla kalustoilla, kuten rekoilla, kuorma-autoilla ja trailereilla. Ennen kuljetuksia porot kerätään käsittely- ja lastauspaikoille. Liukkaat lastausrampit voivat aiheuttaa loukkaantumisia. Poro voi kuljetuksen aikana takertua kiinni sarvistaan tai ruhjoa niillä toisia poroja, ja siksi suurisarviset porot pitää eristää toisista kuljetuksen ajaksi. Suuret, luutuneet sarvet voidaan jopa joutua sahaamaan poikki ennen teuraskuljetusta. Samettimaisissa, vielä luutumattomissa sarvissa on verisuonia ja hermoja, ja niiden vahingoittuminen on porolle kivuliasta. Tällaisia ns. verisarvisia poroja ei tulisi kuljettaa lainkaan.

Teuraskuljetukseen saa ottaa vain kuljetuskuntoisia eläimiä. Porojen kohdalla kuljetuskuntoisuuden toteaminen on toisinaan ongelmallista, koska porot ovat villeytensä vuoksi vaikeita käsitellä.

Puolivilli poro stressaantuu ihmiskontaktista

Poroerotuksissa käytetään pyöreitä aitauksia, joissa porot luonnostaan juoksevat rinkiä aitauksen reunoilla. Suorakulmion muotoisissa aitauksissa porot joutuisivat paniikkiin, yrittäisivät kiivetä seinille ja loukkaisivat itsensä. Poroja käsittelevät ihmiset seisovat aitauksen keskellä ja ottavat ohijuoksevia poroja kiinni. Kiinniottoon käytettiin ennen lassoa (suopunkia), mikä oli poroille hyvin stressaavaa. Lassoamisesta on nykyään pitkälti luovuttu.

Oman kotitalouden käyttöön poro voidaan teurastaa erottelupaikalla, mutta kaupalliseen käyttöön tarkoitetut porot kuljetetaan teurastamoille. Ihannetilanteessa teurastamo on erotuspaikan välittömässä läheisyydessä, jolloin porot voivat kävellä sinne omin jaloin. Porojen kausittainen teurastus eroaa monien muiden tuotantoeläinten ympärivuotisesta teurastustoiminnasta. Poroteurastamot voivat kausiluontoisuuden vuoksi olla myös väliaikaisia tai siirrettäviä. Tällaisia mobiiliteurastamoja käytetään ainakin Norjassa.

Porojen erotus, kuljetus ja teurastus riippuvat sääoloista. Viranomaisten on ajoittain vaikeaa ehtiä valvomaan kuljetuksia ja teurastuksia, jos teurastusajankohdasta päätetään vasta samana päivänä. Porot tuodaan teurastamon aitauksiin monesti pimeän aikaan iltaisin tai yöllä, ja pimeällä on vaikeaa todeta porojen kunto kuljetuksen jälkeen. Teurastamon odotusaitauksissa tulisi olla puhdasta lunta, vettä ja rehua. Jotkin teurastamot pitävät omissa ulkoaitauksissaan vakituisesti poroja, jotta sinne saapuvilla teurasporoilla olisi kotoisampaa.

Käsittelyt ja kuljetukset kriittisiä

Eläimen tainnutus ja sitä seuraava teurastus eivät oikein tehtyinä ole hyvinvointiongelmia, mutta niitä edeltävä käsittely ja kuljetus voivat olla.  Norjassa käytetään porojen paimentamiseen yleisesti helikoptereita, toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa porojen teuraskuljetusten kesto vaihtelee 20 minuutista 8 tuntiin.

Norjalaiseläinlääkärien mukaan poroissa ja niiden ruhoissa on enemmän jälkiä loukkaantumisista kuin muilla teuraseläimillä. Mustelmia ja ihonalaisia verenvuotoja tulee kuljetuksissa, kun osa eläimistä käy makuulle ja jää toisten tallomiksi. Poroteurastamoilla havaitaan harvemmin myös ontumista ja luunmurtumia, stressiripulia ja juoksutusmahan haavaumia sekä näivettymistä, joka kertoo poron huonosta ravitsemustilasta. Teurastuksen yhteydessä mitatut stressihormoni kortisolin pitoisuudet ovat poroilla olleet hyvin korkeita. Stressi paitsi heikentää poron hyvinvointia, myös huonontaa lihan laatua.

Poro haluaa olla jatkuvasti lähellä lajitovereita

Poroja käsiteltäessä on tärkeää pitää porot yhdessä, sillä muista eroon joutuminen on porolle hyvin stressaavaa. Eläinten hyvinvoinnin ja laumakäyttäytymisen kannalta hyvä käytäntö olisi ottaa kaksi poroa kerrallaan tainnutuskarsinaan, jossa on kaksi henkilöä tainnuttamassa ja pistämässä. Toinen tainnuttaa ensimmäisen poron ja toinen pistää eli verestää sen viipymättä. Samaan aikaan toinen poro tainnutetaan ja niinikään pistetään välittömästi sen jälkeen. Näin yksikään poro ei joudu jäämään yksin tainnutuskarsinaan. Naudoilla lajitoverin tainnuttaminen ei tutkimusten mukaan stressaa samassa tilassa olevaa nautaa, vaan enemmän stressiä aiheuttaa naudan pito yksin. Sama pätee todennäköisesti myös poroilla, ja siksi tainnutus ja verenlasku on tarpeen hoitaa nopeasti kahden hengen voimin.

***

Porojen teurastuksesta ja hyvinvoinnista kertoivat eläinlääkärit Cecilie Mejdell Norjasta ja Lotta Berg Ruotsista lokakuisessa Wild Animal Welfare -seminaarissamme. Kaikki seminaarin esitykset ovat katsottavissa YouTubessa.

***

EDIT 13.12.19 Täsmennetty toisen kappaleen lainsäädännöstä kertovaa kohtaa: Jäsenmaat voivat kuitenkin säätää eläinten hyvinvoinnin suhteen kansallisesti tiukemmin. Ruotsissa ja Suomessa teurasporot on aina tainnutettava ennen verenlaskua (käytännössä pulttipistoolilla). Norja, joka ei ole EU-maa, sallii yhä poron lopetuksen niskapistolla, jos se tulee saamelaisten omaan kotitarvekäyttöön.

 

Lue lisää porojen hyvinvoinnista:

Poron paikka on luonnonlaitumella

Ruhjeiden ja murtumien määrä teurasporojen ruhoissa vähentynyt vuosikymmenten takaisesta

Paliskuntain Poron elävänä kuljettamisen hyvien toimintatapojen opas ladattavissa täällä

  • 67
  •  
  •