Eläinten hyvinvoinnin edistäminen kävisi lääkkeeksi moneen – luontokatoon, ilmastonmuutokseen, tarttuvien tautien leviämiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on myös itsessään arvokasta, ja kuten tulevan eläinten hyvinvointilain perusteluissakin sanotaan, eläimellä on itseisarvo. Eläinten hyvinvointia pyritään lisäämään sääntelyn kautta, mutta haasteita tarjoilevat Euroopan poliittinen tilanne, talouskriisi ja ratkaisua vailla olevat ympäristöongelmat. Uuden lainsäädännön myötä parannuksia on tulevana vuonna odotettavissa sekä kansallisella että EU-tasolla. Eläinten hyvinvointikeskus seuraa ja viestii eläinten hyvinvoinnin muutoksista ja ajankohtaisista aiheista kotimaassa ja Euroopassa. Pyrimme myös omalta osaltamme jatkossakin vaikuttamaan siihen, että eläinten hyvinvointi edistyy Suomessa.
Eläinten hyvinvoinnin lisääminen auttaa ehkäisemään visaisia ongelmia
Elämisen mahdollisuuksia uhkaavien visaisten ongelmien (ilmastonmuutos, luontokato, zoonoosit ja mikrobilääkeresistenssi) ratkaisussa eläinten hyvinvoinnin edistäminen on hyvä työkalu. Ilmastonmuutosta vastaan taistelussa yksi keino olisi vähentää reilusi tuotantoeläinten määrää ja eläinperäisen ruuan kulutusta maissa, joissa eläimistä peräisin olevaa ruokaa kulutetaan ja/tai tuotetaan runsaasti. Tuotantoeläinten ruuan kasvatus vie nimittäin suurimman osan viljellystä peltoalasta, ja hiiltä sitovaa metsää hakataan yhä karjankasvatuksen tieltä. Laiduntaminen on useimmiten hyväksi laiduneläinten hyvinvoinnille. Se on myös hyvä keino taistella luontokatoa vastaan, kunhan laidunnuksen volyymi pidetään maltillisena eli ei ylilaidunneta.
Eläinten hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla eläimille niiden tarpeita vastaavat olosuhteet ja hoito ennaltaehkäisee eläinten sairastumista, ja näin voidaan välttää lääkkeiden käyttöä eläimille ja ehkäistä mikrobilääkeresistenssiä. Hyvinvoivat eläimet eivät levitä yhtä paljon taudinaiheuttajia kuin eläimet stressaantuneina tekevät, esimerkiksi silloin, kun niiden elinympäristöä tuhotaan vaikkapa metsähakkuissa. Luontokatoa voidaan hidastaa turvaamalla eläimille riittävä elintila niiden luontaisessa ympäristössä. Samalla ehkäistään elämistä ihmisiin ja toisinpäin tarttuvia tauteja eli zoonooseja.
Lue lisää visaisten ongelmien ja eläinten hyvinvoinnin yhteydestä viime vuoden lopussa ilmestyneen Eläinten hyvinvointi Suomessa III –raportin uusimmasta osasta
Uutta eläinten hyvinvointilakia ja sitä täydentäviä asetuksia odotetaan yhä
Eläinten hyvinvoinnin sääntelyltä odotetaan paljon uusia keinoja hyvinvoinnin edistämiseen tänä vuonna. Pitkään tehty työ uuden eläinten hyvinvointilain parissa on loppuvaiheessa, ja uuden lain hyväksyntää ennen eduskunnan vaalitauolle jäämistä odotetaan kovasti. Mikäli eduskunta hyväksyy eläinten hyvinvointilakiesityksen, ryhdytään sen jälkeen töihin lukuisten valtioneuvoston eläinlajikohtaisten asetusten uudistamiseksi uuden lain pohjalta. Täysin uusiakin asetuksia on luvassa, kuten asetus eläinjalostuksesta ja eläimille tehtävistä toimenpiteistä. Säädösuudistuksissa riittää työtä monille ja monelle vuodelle.
EU-tason sääntely edistää eläinten hyvinvointia, mutta ei yllä optimiin
EU:n tuotantoeläinten hyvinvoinnin taso kuuluu maailman korkeimpiin. Osaltaan tämä selittyy unionin yhteisillä eläinten hyvinvointisäädöksillä. Erityisesti lajikohtaiset vaatimukset ovat nostaneet eläinten hyvinvoinnin tasoa EU-alueella, vaikka osalta merkittävistä eläinryhmistä EU-tason säätely puuttuu. Eläinten hyvinvoinnin taso EU-maissa ei silti yllä optimaaliseen, todettiin EU-komission toimivuustarkastuksessa, joka arvioi unionin eläinten hyvinvointilainsäädännön tehokkuutta ja merkityksellisyyttä tieteellisen tiedon ja yleisen mielipiteen kehityksen valossa.
EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, eikä se siten ole pysynyt vauhdissa edistyneimpien jäsenmaiden kansallisten säädösten kanssa. Myös direktiivien täytäntöönpanossa on vaihtelua jäsenmaiden välillä: osassa maista toteutus on ollut kunnianhimoisempaa kuin toisissa. Mielenkiintoisia uudistuksia on odotettavissa, sillä EU-komissio on luvannut esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilainsäädännöksi vuoden 2023 lopussa.
EU:n maatalouspolitiikan uusi kausi tuli voimaan tämän vuoden alussa, kun uusi CAP (Common Agricultural Policy) otettiin käyttöön. CAP:lla on suuri taloudellinen ja toimintaa ohjaava vaikutus, sillä noin kolmannes EU:n yhteisestä budjetista käytetään maatalouteen. Uudella CAP-kaudella tukirahoja halutaan ohjata enemmän ympäristö- ja ilmastotoimiin, myös eläinten hyvinvointiin. Uusi maatalouspolitiikka ei kuitenkaan ole käänteentekevä uudistus, ja toimenpiteiden tehokkuus jää pitkälti jäsenmaiden vastuulle.
Mitä EHK tekee vuonna 2023?
Eläinten hyvinvointikeskus seuraa niin kansallisen kuin EU-lainsäädännön kehitystä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Tapaamme säännöllisesti eurooppalaisia sisarkeskuksia ja kuulemme kollegoilta kansallisista suunnitelmista eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokoamme vuosina 2021–2022 julkaisemamme Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin osat yhdeksi päivitetyksi kokonaisuudeksi vuoden 2023 aikana, ja luvassa on myös rapotin käännökset ruotsiksi ja englanniksi. Tärkein osa työtämme on viestiä eläinten hyvinvoinnin tutkitusta ja tilastoidusta tiedosta, jotta tietoa olisi kaikille sitä tarvitseville tarjolla.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportti: