Eläinvaltakunnan toisen kauden päätösjaksossa syvennytään kissojen hyvinvointiin. Kissa on Suomen yleisin lemmikki, mutta sen tarpeet jäävät usein huomiotta. Moni ajattelee, että riittää kun kissalla on ruokaa, puhdas hiekkalaatikko ja rauhallinen paikka loikoilla. Mutta unohdammeko kysyä, millainen elämä olisi kissan mielestä hyvä? Jaksossa eläinten hyvinvoinnin tutkija ja opettaja Laura Hänninen Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta pohtivat, miten ymmärryksemme kissojen tarpeista on kehittynyt ja miksi tämä muutos on tärkeä kissojen hyvinvoinnin ja niiden aseman parantamiseksi yhteiskunnassa.
Kissa tarvitsee monipuolisen ympäristön ja virikkeitä
Kissat ovat perinteisesti eläneet maaseudulla, esimerkiksi navetoissa, joissa ne pitivät jyrsijäkannat kurissa. Kun ihmiset muuttivat kaupunkeihin, kissat siirtyivät mukana kerrostaloihin. Samalla niiden mahdollisuudet liikkua vapaasti ja toteuttaa luontaista käyttäytymistään vähenivät merkittävästi.
Kissan hyvinvointi ei synny vain olemisesta. Kissan elinympäristöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta se voisi toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan myös sisätiloissa. Kotioloissakin kissalle on tärkeää saada saalistaa leikin avulla, kiipeillä, tutkia ja piiloutua.
”Vasta viimeisten vuosikymmenten aikana on ruvettu miettimään, että möllöttäminen kerrostaloasunnossa ei välttämättä ole kissalle kaikkein paras asia, vaan pitää miettiä, mitä kissa haluaisi.” – Laura Hänninen
Kissat tykkäävät kiipeillä ja hakeutuvat mielellään korkeille paikoille tarkkailemaan ympäristöään. Ne viihtyvät ihmisen pään yläpuolella sijaitsevilla tasoilla, joista ne voivat havainnoida kotia ja reviiriään. Virikkeet kuten kiipeilytelineet, seinähyllyt, pahvilaatikot ja pesäpaikat auttavat vähentämään stressiä ja lisäävät kissan hyvinvointia.
Saalistus on kissan luonnollista käyttäytymistä
Kissa on saalistava petoeläin. Luonnossa kissa joutuu tekemään töitä ruokansa eteen, kuten vaanimaan ja yllättämään saaliinsa. Sisätiloissa tämä käyttäytymistarve jää helposti täyttymättä, erityisesti silloin kun ruokaa on jatkuvasti tarjolla. Tällöin kissa voi tylsistyä, ja samalla ylipainon riski kasvaa.
”Meidän pitäisi leikkimisen avulla kompensoida kissalle koko saalistamisketju, johon kuuluu vaaniminen, takaa-ajo, hyökkäys, saaliin kiinniotto ja suolistus.” – Laura Hänninen
Kissan ruokailuhetkistä voi tehdä mielekkäämpiä piilottamalla raksuja esimerkiksi laatikoihin tai tarjoamalla märkäruokaa niin, että se täytyy kaivaa esiin. Näin ruokailu muistuttaa enemmän saalistamista ja aktivoi kissan luontaista käyttäytymistä. Saalistamisen tarpeen voi myös korvata leikin avulla. Leikki, jossa kissa saa ensin vaania, sitten jahdata ja lopulta napata saaliin, jäljittelee luonnollista saalistusketjua.
Kissan asema yhteiskunnassa on saatava näkyväksi
Vaikka kissa on monelle rakas lemmikki, sen asema yhteiskunnassa jää yhä helposti näkymättömäksi. Kissoja ei tarvitse tunnistusmerkitä, eikä niiden omistamiseen liity samanlaista vastuullisuuden oletusta kuin koirien kohdalla. Kissa mielletään helpoksi ja edulliseksi lemmikiksi, vaikka se tarvitsee yhtä paljon huomiota, hoitoa ja virikkeitä kuin muutkin lemmikkieläimet.
Ilman rekisteröintiä moni kissa jää virallisesti tunnistamatta. Jos eläin karkaa, omistajaa on vaikeaa jäljittää ja kodittomien kissojen tilanteeseen puuttua. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan elävän jopa 20 000 villiintynyttä kissaa. Ne ovat usein leikkaamattomia ja lisääntyvät hallitsemattomasti. Suunnitteilla oleva kansallinen kissarekisteri velvoittaisi tunnistusmerkitsemään ja rekisteröimään kaikki kissat vuoteen 2026 mennessä – tosin aikataulu tuskin tulee pitämään. EU-komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta koirien ja kissojen rekisteröinnistä sekä yhteisiä sääntöjä niiden pidosta, hoidosta ja kohtelusta eri pitopaikoissa. Tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja ehkäistä laitonta eläinkauppaa.
Kissarekisterin tarkoitus on vähentää kodittomien kissojen määrää, helpottaa karanneiden eläinten palauttamista ja nostaa kissan arvoa yhteiskunnassa. Rekisteröinti myös tukee vastuullista omistajuutta.
Kissa vaikuttaa luonnon ekosysteemeihin
Villiintyneet kissat eivät kuulu Suomen luontoon. Saalistaessaan ravintoa ne aiheuttavat haittaa monille luonnonvaraisille eläimille. Erityisen haavoittuvaisia ovat maassa pesivät linnut sekä pikkunisäkkäät, esimerkiksi jäniksen poikaset, joilla ei ole keinoja suojautua kissan kaltaiselta saalistajalta.
”Mikään laji ei ole hyvä tai paha, mutta jos ihminen tuo sen väärään paikkaan, seurauksena voi olla vakavia haittoja alkuperäisluonnolle. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan fakta.” – Katja Holmala
Kissan elämä luonnossa on ankaraa. Taudit, loiset ja sisäsiittoisuudesta johtuvat ongelmat kasautuvat, talvipakkaset koettelevat ja ravinnon saanti voi olla vaikeaa. Moni kissa menehtyy sairauksiin, nääntyy nälkään tai paleltuu hengiltä. Vapaana liikkuva kissa altistuu myös liikenteelle ja onnettomuuksille.
Ulkoilu valjaissa tai ulkotarhassa mahdollistaa ympäristön tutkimisen hallitusti ja vastuullisesti ja on kissalle turvallinen tapa saada virikkeitä ilman riskiä itselleen tai ympäristölle.
Kissa oppii nopeasti
Kissat mielletään usein lemmikeiksi, joita ei voi tai tarvitse kouluttaa, mutta todellisuudessa ne oppivat jatkuvasti tarkkailemalla ihmisiä ja ympäristöään. Kouluttaminen ei vaadi suuria ponnistuksia. Lyhyet ja toistuvat harjoitukset voivat tuottaa yllättävän nopeita tuloksia. Oppiminen ei ole vain hyödyllistä vaan myös kissalle hauskaa ja palkitsevaa.
”Kissat selvästi odottavat, että mitä mä saisin tänään tehdä: mitä me leikittäisiin, opeteltaisiin tänään yhdessä?” – Laura Hänninen
Kosketuskepin avulla kissaa voidaan opettaa koskettamaan esinettä tassulla tai nenällä. Jo muutama minuutti voi riittää siihen, että kissa ymmärtää, mitä siltä toivotaan. Erityisesti arat kissat hyötyvät mahdollisuudesta vaikuttaa itse tilanteisiin. Kontrollin tunne lisää turvallisuutta ja vahvistaa kissan itsevarmuutta.
Koulutus on käytännöllistä myös arjessa. Kuljetuskoppaan meneminen sujuu paljon helpommin, kun kissa on opetettu siihen rauhallisesti. Sen sijaan että eläin joudutaan väkisin työntämään koppaan, se voi oppia menemään sinne itse ilman stressiä.
Kissan ehdoilla ja lempein keinoin toteutettu kouluttaminen tukee hyvinvointia ja vahvistaa kissan ja ihmisen välistä suhdetta.
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin kissojen hyvinvoinnista voit kuunnella myös mm. Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Podcast jatkuu toisen kauden jaksoilla. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
Lue lisää:
Kissa seura- ja harrastuseläimenä – Eläintieto.fi
Kissarekisteri – Maa- ja metsätalousministeriö
Vapaa ulkoilu on riski kissan hyvinvoinnille – Eläintieto.fi
Kissa luonnossa – Eläintieto.fi