Eläinten jalostus on tuottanut paremmin ihmisen tarpeisiin ja tarkoituksin vastaavia eläinyksilöitä, kasvavaa tuotosta, uudenlaisia ulkomuotoja – ja paljon tarpeetonta kärsimystä. Vähintä, mitä jalostuksen saralla on nyt tehtävä, on huolehtia siitä, ettei jalostus heikennä eläimen terveyttä ja hyvinvointia. Uusi eläinten hyvinvointilaki tulee puuttumaan haitalliseen jalostukseen paljon aiempaa tiukemmin, mikä on eläinten kannalta hyvä asia. Jalostuksen kipukohtiin on tarpeen kiinnittää huomiota niin lemmikki- kuin tuotantoeläinpuolella.
Jalostuksen tavoitteeksi eläinyksilön hyvinvointi
Eläinjalostuksessa tavoitteena on tyypillisesti ollut tuottoisampi tuotantoeläin, paremmin suorittava harrastuseläin tai ihmisen silmää miellyttävä seuraeläin. Liioiteltuja piirteitä on myös tavoiteltu. Ajan mittaan on huomattu, että tuotoksen tai erikoisuuden tavoittelu voi heikentää eläimen hyvinvointia tai altistaa terveysongelmille. Terveydestä ja kestävyydestä onkin tullut useilla eläinlajeilla yksi jalostuksen kulmakivistä, mutta hyvinvoinnin jalostamisessa on vielä tekemistä.
Hyvinvointi on terveyttä laajempi käsite: se kattaa eläimen fyysiset ja psyykkiset tuntemukset, eläimen kokemuksen omasta olotilastaan. Siksi jalostuksen aktiivisena tavoitteena monipuolisilla mittareilla mitattuna pitäisi olla eläimen kokonaisvaltaisesti parempi hyvinvointi.
Tuotoksen tavoittelu terveyden kustannuksella kostautuu hyvinvointiongelmina
Jalostamme eläimissä sellaisia piirteitä, joita voidaan mitata ja joista – etenkin tuotantoeläimillä – voidaan saada käyttökelpoista dataa. Jalostamisen edellytyksenä on, että jalostettavassa piirteessä esiintyy perinnöllistä vaihtelua. Esimerkiksi emakoiden porsastuotoksessa on eroja: toiset saavat enemmän, toiset vähemmän porsaita. Lehmien tuottaman maidon määrät ovat mitattavissa, ja maitotuotoksen jalostus on kasvattanut tuotosta. Eläinten tuotanto-ominaisuudet ovat ihmiselle tärkeitä, niistä on jo pitkään kerätty ja on edelleen helppoa kerätä tietoa. Tuotantoeläinten jalostuksessa ne saavat edelleen huomattavan ison painoarvon.
Suurta tuotosta tai haluttua ulkonäköä jalostettaessa on sivutuotteena saatu aikaan hyvinvointiongelmia. Suuren pahnuekoon tavoittelu on johtanut siihen, että porsaat syntyvät pienikokoisina. Osa porsaista kuolee jo ennen synnytystä, osa porsimisen yhteydessä, osa pian sen jälkeen. Isoissa pahnueissa kaikille porsaille ei riitä omaa nisää. Lemmikkieläimillä ulkomuoto-ominaisuuksien, kuten lyhyen kuonon, liiallinen painottaminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläin ei pysty hengittämään normaalisti ja kärsii jatkuvista hengitysvaikeuksista. Ajatus jalostuksesta ihmisen toivomien ominaisuuksien tuottajana on kääntynyt eläinten näkökulmasta pahimmillaan kärsimyksen tuottajaksi ja elämänlaadun heikentäjäksi.
Vähintä, mitä jalostuksen saralla on tehtävä, on huolehtia siitä, ettei jalostus heikennä eläimen terveyttä. Perinnöllisestä hengitysteiden ahtaudesta kärsivää koiraa tai sairauksille altista kirjolohikantaa ei pidä käyttää jalostukseen. Dataa jalostettavien eläinten hyvinvoinnista on kerätty vielä suhteellisen vähän aikaa, mutta tieto karttuu ja uusia hyvinvoinnin mittareita otetaan käyttöön. Kun eläinten hyvinvoinnista kertyy mitattavaa tietoa, sitä pitää käyttää ja hyödyntää jalostuksessa.
Osa jalostuksesta tapahtuu Suomen ulottumattomissa, mutta muutos ei ole mahdoton
Suomessa jalostetaan monia tuotantoeläimiä sekä seura- ja harrastuseläimiä, mutta tiettyjen eläinryhmien, kuten broilereiden ja kalkkunoiden jalostus on muutaman suuryrityksen ylikansallista yritystoimintaa. Siipikarjaa jalostavilla yrityksillä on kuitenkin myös vaihtoehtoisia tuotteita, kuten hitaammin kasvavia broilerikanoja, joiden nopeakasvuista broileria paremmasta kokonaishyvinvoinnista on jo jonkin verran tutkimusnäyttöä.
Meillä Suomessa hidaskasvuista broileria ei toistaiseksi ole otettu edes kokeiluun, vaan lähes kaikki broilerintuotantomme perustuu viisiviikkoisena teuraskokoon kasvavaan eläinkantaan. Alankomaissa maan kotimarkkinoille tuotetaan vain hidaskasvuisempaa broileria kuluttajien ja järjestöjen aloitteesta. Tuotantotapojen muutosten ja hyvinvoinnin painottamisen ei siis tarvitse olla meilläkään mahdotonta.
Eläinteollisuuden omilta toimilta odotetaan tiukempaa otetta terveyden edistämiseksi tuotantoeläimillä, ja uusi eläinten hyvinvointilaki tulee auttamaan kielletyn jalostuksen kitkemisessä. Toiveita ja paineita eläinten hyvinvoinnin huomioivaan suuntaan kannattaa jalostusasioissa tuoda aktiivisesti esiin.
Teksti on julkaistu alun perin SEY Suomen eläinsuojelun Eläinten ystävä -lehden kolumnina numerossa 3/2022.
Lue lisää:
Lyhyitä kalloja tuottavan koiranjalostuksen on loputtava
Englanninbulldoggien kärsimys paljastuu röntgenkuvissa
Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä
Uusilla jalostusmenetelmillä mahdollisuus parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia