Yliampuva ulkonäköjalostus aiheuttaa rotukoirille terveys- ja hyvinvointiongelmia. Jalostuksen kipukohdat ovat nousset taas tapetille, kun ongelmiin on ryhdytty eri maissa puuttumaan lainsäädännön keinoin. Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto ovat alustavasti selvittäneet jalostuksen aiheuttamia koirien terveysongelmia ja keinoja puuttua niihin. Jalostuksella luotuja virheitä on mahdollista korjata niin ikään jalostuksen keinoin, mutta ongelmarotujen nykymuotoinen jalostus on tullut tiensä päähän.
Hyvinvointihaittaa aiheuttava jalostus on kielletty
Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Koirien hyvinvointia ja elämänlaatua voivat haitata vaikeudet hengittää, liikkua, paritella tai synnyttää luonnollisesti. Koiraperheenjäsenten hyvinvointia on mahdollista parantaa jalostuksen työkaluilla, joita on ollut käytössä jo kauan. Silti yhä tuotetaan koiranpentuja, joilla on normaalista poikkeavia anatomisia tai fysiologisia ominaisuuksia tai käyttäytymispiirteitä, jotka aiheuttavat kärsimystä ja heikentävät eläimen elämänlaatua.
Eläinsuojelusäädökset kieltävät sellaisen jalostuksen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää terveys- tai hyvinvointihaittaa. Säädöksistä huolimatta haitallista koiranjalostusta ei ole saatu Suomessa loppumaan.
Selvitys jalostuksen ongelmakohdista julkaistu
Ruokavirasto on julkaissut raportin, jossa esitetään koiranjalostusta koskevia konkreettisia valvontakriteerejä eli entistä parempia keinoja viranomaisille puuttua koirien hyvinvointia heikentävään jalostukseen. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi koiran kuonon suhteellisen pituuden, luonnollisen lisääntymisen onnistumisen sekä ihon, hampaiston ja silmien kunnon arviointi.
Jalostukseen vain terveitä koiria
Koiranjalostuksessa hyvinvointihaittoja voidaan välttää valitsemalla pentujen vanhemmiksi koiria, joilla on normaalin koiraeläimen rakenne ja luonne. Tärkeintä on varmistaa, että koiran elintoiminnot ovat normaalit: koiran pitää voida hengittää vapaasti ja lisääntyä luonnollisesti. Koiran rakenteen pitää mahdollistaa liikunnallinen elämä.
Pentueita tuottavan koirankasvattajan pitää tuntea normaalin koiraeläimen anatomia, fysiologia ja käyttäytyminen ja hallita jalostuksen teoriaa ja populaatiogenetiikkaa. Jalostuksessa ei pidä käyttää sellaisia koiria tai koirayhdistelmiä, joiden tiedetään periyttävän haitalisia piirteitä tai sairauksia. Myöskään yksilöitä, jotka eivät pysty luonnollisesti parittelemaan, synnyttämään tai hoitamaan jälkeläisiään, ei saa valita vanhemmiksi. Poikkeuksellisen arkoja tai aggressiivisia koiria ei saa pennuttaa. Sukusiitosta eli serkkujen ja sitä läheisempien sukulaisten parittamista on vältettävä.
Terveystutkimukset jalostusvalintojen perustaksi
Jalostukseen käytettävien koirien terveys on syytä tutkituttaa rodulle tyypillisten perinnöllisten vikojen ja sairauksien varalta. Koirien perinnöllisten sairauksien ja vikojen merkitystä voidaan tarkastella sairauden yleisyyden ja oireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Sairauksia voidaan pisteyttää ennusteen, hoidon, mahdollisten komplikaatioiden ja koiran elämänlaadun perusteella. Hyvinvointihaittojen lieventämiseksi liioitelluista piirteistä kärsiville jalostuskoirille on mahdollista tehdä lukuisia terveystutkimuksia, kuten röntgen- ja magneettikuvauksia. Kalliilta, työläiltä ja koiriakin stressaavilta terveystutkimuksilta taas voidaan välttyä, kun paneudutaan ongelman juurisyihin.
Lyhyt kallo aiheuttaa eniten ongelmia
Vakavimmat ja laaja-alaisimmat epäeettisen koiranjalostuksen hyvinvointihaitat aiheutuvat liioitellusta lyhytkalloisuudesta. Hengityksen vaikeus sekä hampaiston, lisääntymiskyvyn, silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan ongelmat liittyvät kaikki liioiteltuun lyhytkalloisuuteen. Lyhytkalloisuus on epäluonnollinen tila, jota ei normaalisti esiinny luonnonvaraisilla eläimillä. Ylähengitysteiden ahtauma (brakykefaalinen oireyhtymä BOAS) on yleinen lyhytkalloisilla roduilla, erityisesti englanninbulldogeilla, ranskanbulldogeilla ja mopseilla.
Normiksi kunnon kuono, hoitoa vain poikkeustapauksiin
Suomen Eläinlääkäriliitto on vaatinut, että lyhytkalloisten rotujen (englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi ja bostoninterrieri) nykymuotoinen jalostus on lopetettava. Näillä roduilla lyhytkalloisuuden taustalla on nykytiedon mukaan pääasiassa yksittäinen geenimuunnos, joka aiheuttaa ongelmia myös raajoissa ja selkänikamissa. Geenimutaatio vastaa ihmisellä harvinaista Robinowin syndroomaa. Koirilla, jotka kantavat kyseistä geeniä homotsygoottisena, on käytännössä vakava kehityshäiriö.
Ruokaviraston selvityksen mukaan ainoa tehokas keino lyhytkuonoisten rotujen tilanteen parantamiseksi on, että sairailla ja normaaliin lisääntymiseen kykenemättömillä koirilla ei teetetä pentuja. Eläinlääketieteelliset hoidot lyhytkalloisuudesta aiheutuvien vikojen ja sairauksien korjaamiseksi tai puutteellisesta lisääntymiskyvystä johtuva keinosiemennys eivät saa olla normaalia eläinlääkärin työtä, vaan poikkeustapauksia.
Lue lisää:
Ruokaviraston selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista
Englanninbulldoggien kärsimys paljastuu röntgenkuvissa
Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä
Tekeekö uusi laki lopun sairaaksi jalostamisesta?