Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta aloitti vuoden ensimmäisen kokouksensa keskustelulla eläimen itseisarvosta ja käsitteen tarpeellisuudesta uudessa eläinsuojelulaissa. Eläinlääkäripalveluiden yksityistämiskaavailuihin neuvottelukunta totesi, että julkisen sektorin on myös kannettava kortensa kekoon, jotta eläinlääkäripalvelut voidaan turvata kattavasti koko maassa.
Vielä kerran itseisarvosta
Eläimen itseisarvon kunnioittaminen on suunniteltu kirjattavaksi valmisteilla olevaan eläinsuojelulakiin. Keskustelu eläimen itseisarvosta haluttiin käydä myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta kuuli ensin itseisarvon käsitteestä filosofi Anne Melinin alustuksen. Lisäksi eläinsuojelulakia valmistelevat virkamiehet maa- ja metsätalousministeriöstä selvensivät, mitä eläimen itseisarvon kunnioittamisen kirjaaminen lakiin tarkoittaisi ja miksi se olisi tarpeen.
Eläimen itseisarvon kunnioittaminen voisi esimerkiksi olla pätevä peruste kieltää tekemästä koiralle koristetatuointi tai ottamasta luonnonvaraista eläintä elätettäväksi. Nykymuodossaan laki kieltää aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Edellämainituissa tapauksissa kivun, tuskan tai kärsimyksen toteennäyttäminen voi olla hankalaa; vaatimus eläimen itseisarvon kunnioittamisesta voisi toimia tällöin parempana perusteena kiellolle. Neuvottelukunnassa esitettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan siitä, pitäisikö itseisarvon kunnioittaminen kirjata lakiin. Aiheesta on keskusteltu jo aiemmissakin kokouksissa, ja seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ottanut kysymykseen myönteisen kannan.
Eläinlääkäripalvelujen kattavuus tärkeää – julkisen sektorin osallistumista tarvitaan
Eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja kustannuksia selvittänyt Luonnonvarakeskuksen professori Jarkko Niemi alusti keskustelua palveluiden tulevaisuudesta. Keskimääräinen eläinlääkäripalveluiden kustannus selvityksessä tehtyyn kyselyyn vastanneiden kuntien yhteistoiminta-alueilla oli vajaat 10 euroa kuntalaista kohti vuodessa. Monilla alueilla kunnallisten eläinlääkäripalvelujen jatkumisen tuotantoeläimille takaa se, että eläinlääkäriltä saa myös pieneläinlääkäripalveluja. Pelkästään toinen ei välttämättä riitä työllistämään kunnaneläinlääkäriä. Kaavailut siitä, että kunnaneläinlääkäreiltä ei enää saisi pieneläinlääkäripalveluja, voivat johtaa myös tuotantoeläinlääkäripalvelujen heikkenemiseen joillakin alueilla.
Neuvottelukunta totesi, että eläinlääkäripalvelujen mahdollisimman kattava ja tarvittaessa nopea saatavuus on tärkeää paitsi tuotantoeläinten hyvinvoinnin, myös tuottajien, yritysten ja kansalaisten näkökulmasta. Julkisen sektorin osallistumista tarvitaan, jotta palvelut saadaan turvattua koko maassa.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on aiemmin ottanut kantaa kunnallisen lemmikkieläinpäivystyksen säilyttämisen puolesta.