Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta vetosi viime vuoden lopulla hevosalan toimijoihin, että hevosten hyvinvointia heikentävien varusteiden käytöstä luovuttaisiin. Vetoomuksen julkistamisen yhteydessä neuvottelukunta kävi keskustelua hevosalan kanssa. Keskiöön nousivat erityisesti hevosten pään alueen varusteet ja suuvauriot sekä eläinten hyvinvointilainsäädännön tulkinta ja tulevaisuuden toimenpiteet.
Suuvaurioiden suuri määrä herättää huolta
Hevosala on jo aiemmin reagoinut tutkimustuloksiin kuolainten aiheuttamista suuvaurioista lisäämällä hevosten suutarkastuksia ja tiukentamalla sääntöjä, edellyttämällä eläinlääkärin tarkastuksia ja langettamalla määräaikaisia kilpailukieltoja toistuvissa tapauksissa, kertoivat Suomen Hippoksen ja Suomen ratsastajainliiton edustajat. Kuolainten käyttöön liittyviä suuvaurioita havaitaan kuitenkin hevosilla edelleen, ja niitä esiintyy kaikilla kuolantyypeillä. Vaikka vauriot ovat useimmiten lieviä, niiden suuri määrä herättää huolta.
Varusteiden vääränlainen käyttö voi johtaa vammoihin
Neuvottelukunnan ja hevosjärjestöjen keskustelussa painotettiin, että varusteet eivät itsessään aiheuta vaurioita, vaan ratkaisevaa on niiden käyttö. Neuvonnan ja käytännön ohjauksen merkitys on keskeinen, mutta haasteena on, etteivät ohjeet aina tavoita valmentajia. Akuuteissa tilanteissa tehokkaimmaksi keinoksi koettiin vaurioiden konkreettinen osoittaminen ja välittömien korjaavien toimien edellyttäminen.
Varustesääntelyn osalta todettiin, että kansainvälinen ratsastusliitto FEI asettaa minimitason, mutta kansallisesti voidaan – ja Suomessa myös halutaan – olla tiukempia. Tämä näkyy erityisesti ajotapoja ja näkyvää verta koskevissa linjauksissa. Ratsastus- ja ravialoilla on käytössä sääntöjä, koulutusta ja kurinpitokeinoja, ja Pohjoismaat nähdään kansainvälisesti hyvinvointilinjausten edelläkävijöinä. Samalla tunnistettiin tarve avoimemmalle viestinnälle, sillä ulospäin hevosala näyttää ajoittain olevan puolustuskannalla.
Suuvaurioiden ehkäisemisessä ohjeistus painottuu usein varusteisiin ja hammashoitoon, vaikka hevosen koulutus, käyttäytyminen ja perustarpeet ovat keskeisiä hyvinvoinnin taustatekijöitä. Eläinten kouluttamisosaamisen ja tutkimustiedon jalkauttamisen nähtiin kaipaavan vahvistamista. Raipan käytöstä keskusteltaessa todettiin, että kevyt merkinanto on sallittua, mutta kansainvälisesti harkitaan myös täyskieltoa.
Soveltuvatko kaikki hevoset kilpailukäyttöön?
Keskustelussa neuvottelukunnan ja hevosalan toimijoiden kesken pohdittiin myös sitä, miten eläinten hyvinvointilainsäädäntöä tulisi tulkita etenkin kilpailutoiminnassa: milloin viranomainen voi puuttua tilanteisiin, joissa hevoselle aiheutuu kipua tai vaurioita, vaikka esitutkintaa ei käynnistettäisi?
Laki eläinten hyvinvoinnista kieltää eläimen tarpeettoman vahingoittamisen. Kuolaimista aiheutuvat suuvauriot voivat täyttää väliaikaisen vamman tunnusmerkit, ja viranomaiset kaipaavat valtakunnallista ohjausta tulkintojen tueksi. Esille nousi myös tarve tutkia, miksi osa hevosista ei saa suuvaurioita lainkaan, ja soveltuvatko kaikki hevoset ylipäätään kilpailukäyttöön.
Katse suunnattiin lopuksi tulevaisuuteen: haittojen vähentämisen rinnalle halutaan nostaa positiivinen eläinten hyvinvointi. Tämä edellyttää uusia mittareita, tutkimusta ja avointa vuoropuhelua. Jatkossa keskeistä on sääntöjen ja lainsäädännön kokonaisarviointi, ristiriitojen tunnistaminen sekä tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa jo sääntömuutosten valmisteluvaiheessa, neuvottelukunta ja hevosala totesivat.
Lue lisää:
Neuvottelukunta: Hevosen hyvinvointia heikentävien varusteiden käytöstä tulisi luopua
Hevosurheilun sosiaalinen lisenssi vaatii alalta aktiivisia toimia
Uusi asetus hevosten hyvinvoinnista – mitä jokaisen hevosenomistajan pitäisi tietää
Miltä näyttää hyvinvoiva hevonen? Tämä ja paljon muuta uudessa hevostietopaketissa