Hevosen oma kokemus ratkaisee, kun on kyse hyvinvoinnista. Hyvinvoiva hevonen on rento, rauhallinen ja sosiaalinen, nauttii lajitovereiden seurasta, leikistä, hoivasta sekä ympäristön tutkimisesta, ravinnon etsinnästä ja vapaasta liikkumisesta kaikissa askellajeissa. Tutustu hyvinvoivan hevosen tunnusmerkkeihin, hevosen luontaiseen käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen ihmisen kanssa uudessa tietopaketissa eläintietosivuilla! Tietopaketin on koonnut eläintenkouluttaja Heta Rautiainen yhdessä Eläinten hyvinvointikeskuksen tiimin kanssa.
Hevonen on viisas laumaeläin
Hevosen lajinmukaisen käyttäytymisen tarpeet ovat edelleen samat kuin sen luonnonvaraisilla esivanhemmillakin, ja voidakseen hyvin hevosen on päästävä toteuttamaan niitä. Sopiva ympäristö ja ruokinta, liikunta, ja sosiaalinen seura ovat hevosen hyvinvoinnin kulmakivet. Hevosella on tarve liikkua ja etsiä ravintoa pitkin päivää yhdessä lajitovereiden kanssa silloinkin, kun rehua on vapaasti saatavilla. Hevosen hyvinvointia lisää, kun se saa itse säädellä tarpeidensa toteuttamista.
Hevosen hyvinvointia heikentävät virikkeetön elinympäristö, kovakourainen kohtelu ja jalostuksen ja elintason ongelmat. Virikkeettömässä ympäristössä hevosella voi ilmetä ei-toivottua, stereotyyppistä käyttäytymistä. Sopimaton elinympäristö, kipu ja epämukavuutta aiheuttava käsittely voivat nekin johtaa epänormaaliin käyttäytymiseen. Liian energiapitoinen ruokinta ja passiivinen elämäntyyli voivat näkyä hevosten lihavuutena. Hevosten jalostuksessa ongelmia aiheuttavat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.
Miltä näyttää hyvinvoiva hevonen?
- Hyvinvoiva hevonen on rento ja aktiivinen sekä kiinnostunut ympäristönsä tapahtumista. Sopivassa elinympäristössä ja hyvässä terveydentilassa hevosen käyttäytyminen on monipuolista ja säännöllistä hevoselle oleellisten käyttäytymistarpeiden suhteen. Hevosella ei ilmene epänormaalia käyttäytymistä, kuten apatiaa, aggressiivisuutta tai stereotyyppistä käyttäytymistä.
- Hyvinvoiva hevonen on sopusuhtainen kehonkoostumukseltaan ja se liikkuu vaivattomasti ilman kivun merkkejä kaikissa askellajeissa. Sen kehon ja pään lihakset (mm. suun ja silmien ympärys, poskien lihakset) ovat levossa pääasiassa rennot.
- Hyvinvoiva hevonen liikkuu rauhassa tutkien ympäristöään ja käyttäen aikaansa ruuan etsimiseen. Ajoittaiset suuret aktiivisuuspyrähdykset liittyvät leikkiin ja hevosen normaaliin tarpeeseen liikkua vapaasti kaikissa askellajeissa. Vaikka hevosen normaaliin lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu ajoittainen omaehtoinen pakovalmiuden harjoittelu ryhmässä, hevosen ei esimerkiksi tarvitse pelästyä ja paeta joka päivä voidakseen hyvin. Jännittävien tilanteiden jälkeen hevosesta tulisi nähdä myös rentoutumisen ja palautumisen merkkejä.
- Sosiaalisesti hyvinvoiva hevonen lähestyy muita hevosia ystävällisin elkein ja sillä on mahdollista ylläpitää pitkäaikaisia ystävyyssuhteita lajitovereiden kanssa. Hevosella on tasapainoinen suhde muihin ryhmän hevosiin ja vain vähän satunnaisia konflikteja. Ryhmässä hevoset viettävät aikaa syöden, rapsutellen, leikkien tai leväten yhdessä.
- Konfliktitilanteissa hevonen aloittaa esimerkiksi toiselle hevoselle kohdistetut väistättävät eleet hyvin hienovaraisesti pitkän matkan päästä, jotta toisella hevosella on aikaa huomata ja väistää.
- Seisomalevon ja vahtivuorojen lisäksi hevonen uskaltautuu myös nukkumaan makuulleen syvää unta, eikä sillä ilmene jatkuvia väsymyksen merkkejä. Kun ravintoon liittyviä resursseja on riittävästi, hevoset suhtautuvat ruuan tuloon melko rauhallisesti. Rentona hevonen pureskelee paljon ja rauhassa. Kuivikkeet, hiekka ja muta hevosen karvapeitteessä voivat kertoa siitä, että hevonen pääsee piehtaroimaan tai lepäämään.
Hevosten kouluttamisessa palkitsemiseen perustuvat menetelmät ovat nykypäivää
Hevonen viihtyy vuorovaikutuksessa rauhallisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa. Hevonen lukee ihmistä usein taitavammin kuin ihminen hevosta ja heijastelee ihmisen tunnetiloja ja reaktioita käyttäytymisellään. Ison kokonsa ja pelkorefleksiensä vuoksi hevosen turvallisuus voi vaarantua, jos hevonen viedään tilanteisiin, joihin se ei ole tottunut. Hevonen voi myös kokea uhkaavana käsittelyn, johon se ei ole tottunut, ja oppia pelkäämään ihmistä. Hevosen totuttaminen uusiin ympäristöihin tai ihmisen mielestä turvallisiin asioihin voi olla hidasta, koska hevonen on alun perin saaliseläin. Järjestelmällisellä totuttamisella ja hevosen omaa hallinnan tunnetta kasvattamalla hevosen voi saada tottumaan sille pelottaviinkin asioihin.
Hevonen oppii nopeasti ja tarjoaa ihmiselle käyttäytymistä, joka johtaa hevosen näkökulmasta kannattaviin seuraamuksiin. Positiivisten kokemusten ja sopivien elinolosuhteiden järjestäminen sekä hevosen käyttäytymisen ja oppimisen ymmärtäminen ovat pohja hevosen hyvinvointia edistävälle kouluttamiselle. Ihmisen tehtävänä on turvata hyvät puitteet lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja kohdella hevosta kaikissa tilanteissa rauhallisesti ja kunnioittavasti.
Lue lisää
Hevostietopaketti kokonaisuudessaan: Hevonen on viisas laumaeläin
Hevosaiheisia blogikirjoituksia
- Urheiluhevosten suunvauriot odotettua yleisempiä – suomalaistutkimus valottaa riskitekijöitä ja ennaltaehkäisyä
- Eläinten hyvän kohtelun edistäminen vaatii sitkeää tiedotusta ja kouluttautumista
- Ärhäkkä hevosen herpesvirus leviää Euroopassa
- Lumi tuo kaivatun tauon hevosten hiekansyöntiin
- Kengittä kilpailemisessa on riskejä
- Hevosen persoonallisuus ja temperamentti hyvinvoinnin tekijöinä
- Ravihevosta on suuhun katsominen