Eläinten hyvinvoinnin valvontakoneisto toimii
Eläinten hyvinvointilain täytäntöönpanosta ja eläinten hyvinvoinnin valvonnan ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto. Ministeriö valmistelee myös eläimiin liittyvää lainsäädäntöä ja tulosohjaa Ruokaviraston toimintaa eläinten suojelun osalta.
Ruokaviraston tehtävänä on eläinten hyvinvointi- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnan johtaminen, kehittäminen ja ohjaaminen. Ruokavirastolla ei ole eläinten hyvinvointilaissa eikä eläinkuljetuslaissa annettua oikeutta tehdä tarkastuksia tiloilla tai kuljetuksissa, vaan toimivalta on annettu laissa muille viranomaisille.
Eläinten hyvinvointisäädösten noudattamista valvovat eläinsuojeluviranomaiset. Eläinsuojeluviranomaisena aluehallintovirastojen alueella toimivat läänineläinlääkärit ja omilla alueillaan kunnissa kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisit. Teurastamoissa eläinten kuljetusten ja teurastuksen eläinsuojelua valvovat tarkastuseläinlääkärit ja valtakunnan rajoilla rajaeläinlääkärit. Tulli valvoo Ruokaviraston, aluehallintoviraston ja kunnaneläinlääkärin ohella eläinten hyvinvointisäädösten noudattamista, kun eläimiä kuljetetaan EU-jäsenvaltioiden välillä tai Suomesta muuhun kuin jäsenvaltioon.
Aluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat voivat myös tehdä eläinsuojelutarkastuksia eläintenpitopaikoissa, jotka eivät ole kotirauhan suojaamalla alueella. He ottavat yhteyttä eläinsuojeluviranomaisiin, jos he havaitsevat tarkastuksessa eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa.
Viranomaisten tekemät tarkastukset ja valvonnat sekä toimet
Eläinten hyvinvointilain ja eläinkuljetuslain sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Tarkastajalla on oikeus eläimen, sen pitopaikan tai kuljetusvälineen tarkastamiseen. Lisäksi tarkastajalla on oikeus tarkastaa eläimelle tarkoitettu ruoka ja juoma sekä eläimen hoidossa käytetyt välineet ja varusteet.
Eläimen omistajalle annetaan eläimen hyvinvointia edistäviä ohjeita ja neuvoja, jos tarkastuksissa havaitaan lieviä eläinsuojelullisia epäkohtia. Jos tarkastuksessa havaitaan säädösten laiminlyöntejä, omistajalle annetaan määräys korjata eläintenpidossa havaitut puutteet määräajassa tai kielto jatkaa säädösten vastaista toimintaa. Määräajan umpeuduttua kohteeseen tehdään uusintatarkastus, jolla valvotaan, että määräystä on noudatettu. Jos laiminlyöntejä vielä havaitaan, voidaan antaa uusi määräys tai kielto jatkaa määräysten vastaista toimintaa. Tarvittaessa annettua päätöstä voidaan tehostaa aluehallintoviraston antamalla uhkasakolla tai uhalla, että määrätyt toimet teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Eläinten hyvinvointilain mukaan viranomaiset voivat tarkastuskäynnillä ryhtyä omistajan kustannuksella myös välittömiin kiiretoimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, jos eläinsuojelusyyt niin vaativat. Seura- ja harrastuseläinten vakavissa laiminlyöntitapauksissa päädytään useimmiten järjestämään eläimelle hoitoa muualla kuin sen kotona, esimerkiksi eläinhoitolassa. Tuotantoeläimille järjestetään ensiapuna ruokaa ja juomaa sekä hoitaja paikan päälle, tai vaihtoehtoisesti hoitoa muualla. Jos eläinten hoito ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, eläimet voidaan myydä, viedä teuraaksi tai lopettaa. Eläimen omistaja tai haltija vastaa toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista.
Luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastukset
Eläinten hyvinvointia valvotaan myös ilman epäilyä lainsäädännön rikkomisesta. Tällaista ennakoivaa valvontaa on esimerkiksi tiettyä eläintoimintaa koskevien lupien myöntäminen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan säännöllinen tarkastaminen.
Luvanvaraista toimintaa ovat esimerkiksi eläinten kuljettaminen kaupallisen toiminnan yhteydessä, koe-eläintoiminnan harjoittaminen, eläinten käyttö sirkuksissa, pysyvät ja kiertävät eläinnäyttelyt sekä eläintarhat. Aluehallintovirasto myöntää toimijoille luvat. Ennen luvan myöntämistä läänineläinlääkäri tarkastaa toiminnan edellytykset.
Ilmoituksenvaraista toimintaa on muun muassa ammattimainen tai muuten laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito (esimerkiksi kennelit, ravi- ja ratsuhevostallit, eläinhoitolat ja lemmikkieläinkaupat), luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen tuotantotarhaus sekä riistanhoidollinen tarhaus. Ilmoituksenvaraisen toiminnan pitopaikkoja pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Esimerkiksi hevostalleihin tehtävistä tarkastuksista vastaavat tavallisesti kunnaneläinlääkärit. Tarkastuksia voidaan tehdä myös eläinkilpailuissa sekä esityksissä ja näytöksissä, joissa eläimiä on mukana. Ilmoituksenvarainen toiminta pyritään tarkastamaan säännöllisesti.
Tuotantoeläintilojen otantatarkastukset
EU:n jäsenvaltiot valvovat tuotantoeläinten suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista tarkastamalla vuosittain edustavan määrän tuotantoeläintiloja otantatarkastuksissa. Neljännes tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja kolme neljännestä eläinlajikohtaisesti määriteltyjen riskitekijöiden perusteella. Vuodesta 2010 lähtien tarkastuksia ovat tehneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit.
Tuotantoeläintilojen otantatarkastukset aloitettiin vuonna 1998 vasikka- ja sikatilojen valvonnoilla. Vuodesta 2000 lähtien on valvottu myös turkistarhoja ja yli 350 kanan munintakanaloita. Vuosina 2008–2009 valvonnat laajennettiin koskemaan ankka- ja hanhitiloja sekä lammas- ja vuohitiloja; 2010 valvonnan piiriin lisättiin aikuiset, yli 6 kk:n ikäiset, naudat ja vuonna 2011 broileritilat. Otantatarkastuksia tehdään myös muille tuotantoeläinlajeille. Vuosittain tarkastetaan noin 1,5 % kaikista nautatiloista, 2–8 % sikatiloista, 3–15 % munintakanaloista, 5–10 % turkistarhoista, 7 % ankka- ja hanhitiloista sekä noin 2 % lammas- ja vuohitiloista.
Maataloustukien ehdollisuuden valvonnan yhteydessä on valvottu myös eläinten hyvinvointia vuodesta 2007 lähtien. Eläinten hyvinvointia koskeva ehdollisuus muodostuu jo voimassa olevasta lainsäädännöstä. Sitä valvotaan tavallisesti tiloilla, jotka on otannalla valittu tarkastuksen kohteeksi. Valvontaa voidaan laajentaa myös sellaisille tiloille, joilla on jonkin muun valvonnan yhteydessä havaittu laiminlyöntejä tai jos valvontaviranomaisen tietoon on tullut eläinsuojelusäädösten laiminlyöntitapauksia. Ehdollisuuden noudattamista valvovat aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Laiminlyönneistä saattaa seurata maataloustukien takaisinperintä.
Eläinkuljetusten tarkastukset
Valvontaviranomaisilla on oikeus tarkastaa eläinkuljetus aina, jos epäillään, että eläinkuljetuslainsäädäntöä on rikottu. Valvontaviranomaisia ovat aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit alueellaan, kunnaneläinlääkäri ja poliisi toimialueillaan, tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella sekä rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella. Myös Tulli valvoo eläinten hyvinvointisäädösten noudattamista.
Eläinten kuljetuksia maanteillä valvoo enimmäkseen poliisi normaalin liikenteen valvonnan yhteydessä. Poliisi tarvitaan aina ajoneuvon pysäyttämiseen. Poliisi voi käyttää tarvittaessa apunaan virkaeläinlääkäriä (kunnan- tai läänineläinlääkäri). Poliisilla on oikeus eläinkuljetuksen tarkastamiseen myös ilman epäilyä lainsäädännön rikkomisesta. Sama oikeus eläinkuljetusten tarkastamiseen ilman epäilyä on tarkastuseläinlääkärillä ja rajaeläinlääkärillä omilla toimialueillaan. Ruokavirasto tai aluehallintovirasto voivat lisäksi määrätä virkaeläinlääkärit tarkastamaan eläinkuljetuksia. Tällaisia tarkastuksia tekevät maanteillä läänineläinlääkärit yhdessä poliisin kanssa tai tarkastuseläinlääkärit eläinten lastaus- ja purkupaikoilla ja teurastamoissa. Joidenkin aluehallintovirastojen alueella tarkastetaan poliisin kanssa säännöllisesti vuosittain myös hevoskuljetusautoja hevoskilpailuiden yhteydessä.
Eläinkuljetustarkastusten yhteydessä tarkastetaan myös lainsäädännön edellyttämät asiakirjat ja luvat. Jos valvontaviranomainen havaitsee kuljetuksessa epäkohtia, hänen tulee ryhtyä eläinkuljetuslainsäädännön edellyttämiin toimiin. Yleisimmin valvontaviranomainen antaa eläinkuljettajalle määräyksen korjata epäkohdat määräajassa. Lisäksi viranomaisen tulee ilmoittaa epäkohdista eläinkuljettajaluvan tai kuljetusvälineen hyväksymistodistuksen myöntäneelle aluehallintovirastolle ja tietyissä tapauksissa myös kuljettajalle pätevyystodistuksen antaneelle aluehallintovirastolle. Eläinkuljettajalupa voidaan myös peruuttaa.
Suomessa eläinkuljetusten EU-eläinsuojelutarkastuksia on tehty vuodesta 1997 lähtien. Tavoitteena on tarkastaa vuosittain 2–4 % eläinkuljetuksista.
Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset
Eläinsuojeluviranomaisella on oikeus tehdä epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus aina, jos on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelusäädösten vastaisesti. Epäilyn voi eläinsuojeluviranomaiselle ilmoittaa kuka tahansa kansalainen. Tehdyt tarkastukset raportoidaan aluehallintovirastoihin, jotka toimittavat tiedot Ruokavirastoon. Ruokavirasto kokoaa ja julkaisee tarkastusten tulokset valtakunnallisesti vuosittain. Poliisi ja terveystarkastajat eivät tavallisesti raportoi yksin tekemistään tarkastuksista aluehallintovirastoihin, joten aivan kaikki tarkastukset eivät tilastoihin päädy.
Epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen tekee useimmiten kunnaneläinlääkäri. Tarkastukseen voivat osallistua myös poliisi ja terveystarkastaja. Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit voivat hoitaa vaikeimpia tapauksia paikallisen kunnaneläinlääkärin pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä on vakiintunut yli 6 000 vuosittaiseen tarkastukseen vuosina 2015–2020.
Muu eläinten hyvinvoinnin valvonta
Luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, rehujen ja elintarvikkeiden valvontaa suunnittelee ja ohjaa Ruokavirasto. Luomueläintilalle tehdään vähintään yksi valvontakäynti vuodessa. Luomueläintuotannon markkinointikieltoja aiheuttavat muun muassa eläinten ruokinnassa, ulkoilussa ja kirjanpidossa todetut sääntöjenvastaisuudet.
Myös eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen toteutumisen valvonta on Ruokaviraston vastuulla. Valvontaa tekevät aluehallintovirastojen valtuuttamat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) valvojat. Noin 5 % tukea saavista maatiloista valikoituu valvottavaksi.
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten pitämisen ja käytön valvonta on Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien tehtävä. Koe-eläinlaitoksia valvotaan tiheimmillään kaksi kertaa vuodessa ja vähimmillään kerran kolmessa vuodessa.
Lue lisää eläinten hyvinvoinnin valvonnasta uusimmasta Eläinten hyvinvointiraportista (2024).