Siirry sisältöön

Blogi

kestävä sikatalous edellyttää hyvinvoivia sikoja; kuvassa emakoita pahnoilla

Eläinten hyvinvointi on välttämätön osa kestävää sikataloutta

Kestävästä sikataloudesta puhuttaessa tulisi yhä enemmän keskittyä sikojen hyvinvointiin. Eläinten hyvinvointi ei ole vain pehmeä lisäelementti tuotannossa, vaan olennainen osa eläinten terveyttä, sika-alan sosiaalista legitimaatiota ja jopa taloudellista suorituskykyä. Tätä painottivat pohjoismaiset tutkijat Tanskassa marraskuussa järjestetyssä sikojen hyvinvoinnin ja kestävän sikatuotannon kongressissa. Hyvinvointi uhkaa jäädä taka-alalle, kun ympäristövaikutuksia painotetaan Kestävä maatalous rakentuu neljästä peruspilarista: ympäristövaikutuksista,…

Lue lisää
Laidunbroileri kasvaa tavanomaista hitaammin ja saa käyttäytyä lajinomaisesti.

Voisiko laidunbroileri korvata tavallista broilerituotantoa?

Broileri on Suomen suosituin lihalaji, jota syödään noin 30 kiloa henkeä kohti vuodessa. Nopeasti kasvavien lintujen hyvinvointi ja rehusoijan viljelystä koituva luontokato herättävät huolta. Luomu- ja laidunbroileri taas ovat Suomessa harvinaisia ja hinnakkaita. Uudistava viljely tarjoaa mahdollisuuden yhdistää broilerintuotanto ja maaperän hyvinvointi, ja tutkimukset osoittavat laidunnuksen hyödyttävän sekä eläimiä että ympäristöä. Voisiko laidunbroilerista kehittää sesonkituotteen,…

Lue lisää
LAPS on uusi menetelmä broilerien tainnutukseen; kuvassa broilereita

Uusi menetelmä broilerin tainnutukseen edistäisi lintujen hyvinvointia

Siipikarjan teurastuksessa on paljon parannettavaa lintujen hyvinvoinnin näkökulmasta. Teurastettavat yksilömäärät ovat suuria, käsittely on nopeaa ja tehokasta, ja yhden linnun yksilöarvo on alhainen. Euroopassa yleisimmin käytössä olevat siipikarjan tainnutusmenetelmät ovat sähkövesiallastainnutus sekä kaasutainnutus hiilidioksidilla. Tainnutus matalassa ilmanpaineessa (LAPS, Low atmospheric pressure stunning) on ainoa uusi menetelmä, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt EU:n lopetusasetukseen. Hyväksynnän…

Lue lisää
luontokuva voi paljastaa ihmisen vaikutuksen luonnoneläimiin; kuvassa orava

Luontokuva paljastaa ihmisen vaikutuksen eläimiin

Luontokuvauksessa on perinteisesti ihailtu koskematonta ja ihmistoiminnasta vapaata luontoa, mutta uusi tutkimus haastaa tämän näkemyksen. Suomalaistutkijat tarkastelivat luontokuvia, joissa jäte ja ihmisen jäljet ovat näkyvästi läsnä luonnossa. Kuvat paljastavat, miten ihmistoiminta muovaa eläinten elinympäristöjä ja hyvinvointia. Jäte ei ole vain häiriö, vaan osa luonnon todellisuutta ja muistutus ihmisen vastuusta. Luontokuvasta tulee näin eettinen väline, joka…

Lue lisää
muurahaiset ovat yksi menestyneimmistä eläinryhmistä; kvassa muurahainen

Muurahaisten yhteistyössä ei tarvita johtajaa, visiota eikä missiota

Muurahaisten maailmassa ravintoa kasvatetaan, kappaleita siirrellään ja kavereita autetaan hämmästyttävän koordinoidun oloisessa yhteistyössä. Muurahaisyhteisöille on ominaista, että yhteisö toimii ja tekee tehokkaasti asioita, joihin yksittäinen muurahainen ei pystyisi. The Conversation -lehti koosti yhteen tuoreimpien muurahaistutkimusten tuloksia; lue tiivistelmä ohesta tai alkuperäinen juttu täältä. Muurahaiset voittavat kollektiivisessa älykkyydessä ihmisen Muurahaiset kuuluvat maailman menestyneimpiin eliöryhmiin. Ne muodostavat…

Lue lisää
eläinvaltakunta-podcast

Kuuntele Eläinvaltakunta-podi ja ehdota seuraavan kauden aiheita!

Eläinvaltakunta-podcastista on julkaistu jo kaksi kautta, ja kolmas on suunnitteilla. Mistä aiheista sinä haluaisit kuulla podissa keskusteltavan? Toisen kauden jaksot käsittelivät eläinpolitiikkaa, kalastusta, tuotantoeläinten oloja sekä hevosen ja kissan hyvää elämää. Ensimmäisellä kaudella kuultiin asiantuntijoita eläinten kouluttamisesta, maatalouspolitiikasta, kalankasvatuksesta, eläinjalostuksesta ja lemmikkien kohtelusta. Tutustu sarjaan esim. Spotifyssa ja ehdota meille, mitä aiheita podin kolmannella kaudella…

Lue lisää
eläinten hyvinvointilaki on lisännyt mm. lehmien ulkoilua. Kuvassa nautoja

Eläinten suojelusta kohti hyvinvointia – mitä uusi laki on muuttanut?

Vuonna 2024 voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki korvasi vanhan eläinsuojelulain. Uuden lain myötä eläinten hyvinvointi ja ihmisen velvollisuudet eläimiä kohtaan saivat uudenlaiset puitteet. Uudistuksella oli merkitystä sekä eläinten että niitä pitävien ihmisten näkökulmasta, vaikka pitkät siirtymäajat vievät tarpeellisia hyvinvointiparannuksia osittain pitkälle tulevaisuuteen. Mikä lopulta muuttui, ja miten? Eläinten tarpeet keskiössä Vanhaan eläinsuojelulakiin verrattuna uusi laki painottaa…

Lue lisää
EVCBMAW 2025 -kongressi

Kuinka vaalia ihmisen ja muiden eläinten yhteistä hyvinvointia? EVCBMAW-kongressi tarjoili tieteellisiä vastauksia

Miten lemmikin ja ihmisen hyvinvoinnin kokemukset kietoutuvat toisiinsa? Mitä voimme oppia kimalaisilta, ja millaista on kissan sosiaalinen elämä? Eläimen ja ihmisen välinen suhde sekä yhteinen hyvinvointi olivat kantavia teemoja eurooppalaisessa eläinlääkärikongressissa Helsingissä. Eläinten hyvinvointiin, kliiniseen käyttäytymistieteeseen, lakiin ja etiikkaan keskittynyt kansainvälinen kongressi kokosi yhteen lähes 300 osallistujaa ja tieteentekijää. Yhteinen hyvinvointi vaikuttaa molempiin suuntiin Ihmisen,…

Lue lisää
koiranjalostus tulee saamaan uusia säädöksiä; kuvassa koira

Koiranjalostus syynissä – uutta jalostusasetusta valmistellaan

Suomeen valmistellaan parhaillaan uutta jalostusasetusta, joka täsmentää eläinten hyvinvointilain jalostuspykälää. Tavoitteena on varmistaa, että jalostuksen tuloksena syntyy vain elinvoimaisia, terveitä ja hyvinvoivia jälkeläisiä. Valmistelutyötä tukevan työryhmän kokouksessa pohdittiin muun muassa millaisia kieltoja, ilmoitusvelvollisuuksia ja rajoituksia asetukseen tulisi sisällyttää. Jalostusasetus tarkentaa eläinten hyvinvointilakia Eläinten hyvinvointilain mukaan jalostukseen (eli mihin tahansa lisäännyttämiseen) saa käyttää vain sellaisia eläinyksilöitä,…

Lue lisää
virtuaaliaitaus perustuu eläinten oppimiseen; kuvassa lampaita

Virtuaaliaidan toiminta perustuu eläinten oppimiseen, mutta sellaisen pystyttäminen ei ole Suomessa sallittua

Virtuaaliaitaus kiinnostaa maailmalla ja meilläkin, vaikka eläinten hyvinvointilainsäädäntö ei salli eläimeen kiinnitettäviä, sähköiskun antavia laitteita. Virtuaaliaitaus on tuttua Norjassa ja pian myös Ruotsissa, eikä se välttämättä ole huono vaihtoehto eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Virtuaaliaita perustuu eläinten oppimiseen Virtuaaliaidan toimintaperiaate perustuu samaan kuin perinteisen sähköpaimenen: eläinten oppimiseen. Eläimen lähestyessä näkymätöntä virtuaaliaitaa kaulapannasta kuuluu äänimerkki. Äänimerkkiä seuraa sähköisku,…

Lue lisää
The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.