Joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta tai kalastaa ainakin silloin tällöin. Kalastusharrastuksen vaikutus pyydettävien kalojen hyvinvointiin nousee yhä useammin keskusteluun samalla kun tietoisuus kalojen kyvystä tuntea ja kokea kipua kasvaa. Eläinvaltakunta-podcastin uusimmassa jaksossa tutkija Nico Alioravainen Luonnonvarakeskuksesta ja kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju Suomen Vapaa-ajankalastajista keskustelevat vapaa-ajankalastuksesta, kalakantojen tilasta ja siitä, miten yksittäisten kalojen hyvinvointi voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Keskustelun ytimessä on ajatus vastuullisesta kalastuksesta, joka huomioi sekä kalojen kokemukset että lajiston monimuotoisuuden.
Obs! Läs mer om ämnet i vår svenskspråkiga blogg
Kalojen hyvinvointi vaarassa jäädä varjoon
Kalojen hyvinvointi on ollut pitkään näkymätön osa suomalaista eläinsuojelukeskustelua, vaikka kalat ovat lukumääräisesti suurin ihmisen hyödyntämä eläinryhmä. Arviolta jopa 1,4 triljoonaa kalaa pyydystetään vuosittain maailmanlaajuisesti. Vaikka yksittäinen kala on kooltaan pieni verrattuna esimerkiksi nisäkkäisiin, kokonaismäärä tekee kalasta merkittävän eläinsuojelukysymyksen.
Kalojen kyky tuntea kipua on tutkimusten mukaan kiistaton, ja ne reagoivat stressiä aiheuttaviin ärsykkeisiin kuten hapenpuutteeseen, fyysisiin vammoihin ja käsittelyyn. Se, miten kaloja saa kohdella ja käsitellä, on kuitenkin niukalti säädeltyä ja vaihtelevasti valvottua niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastuksessa.
Keskustelu vastuullisesta kalastuksesta liittyy laajemmin siihen, miten yhteiskunta tunnistaa ja säätelee kalojen hyvinvoinnin edellytyksiä. Vaikka kalastus on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja monille merkittävä harrastus, sen eettiset ja eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökulmat ovat edelleen vaarassa jäädä taka-alalle.
Lainsäädäntö ei tunnista yksilöä
Kaloja ei käsitellä yksilöinä, vaan kilomäärissä mitattavana biomassana, mikä vaikeuttaa hyvinvoinnin huomioimista yksilötasolla. Kalastuslaissa painopiste on kalavarojen kestävässä hyödyntämisessä ja lajien suojelussa, ei yksittäisten eläinyksilöiden hyvinvoinnissa. Toisin kuin eläinten hyvinvointilaki, kalastuslaki ei suoraan kiellä aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Kalastuslaki ohjaa kalastusoikeuksien käyttöä, määrittää sallitut kalastusmenetelmät sekä säätelee kalakantojen hoitoa ja kalatalouden hallintoa kalavarojen kestävän hyödyntämisen ja hoidon näkökulmasta.
Pyydä ja päästä -kalastuksessa ongelmia kalan hyvinvoinnin näkökulmasta
Pyydä ja päästä eli catch and release -kalastus herättää vuodesta toiseen suuria tunteita ja keskustelua harrastajakalastajien keskuudessa. Menetelmä on yleistynyt Suomessa 1990-luvulta alkaen osana lohikalojen suojelua ja kalastuksen siirtyessä ravinnon hankinnasta harrastuspainotteisemmaksi. Pyydystämisen yhteydessä kala voi altistua esimerkiksi koukun aiheuttamille vaurioille, hapenpuutteelle, ihon limapinnan vaurioille ja stressille.
”Kalan limapinta on sen immuunipuolustuksen tärkein osa, ja siksi kalan käsittelyä vedestä nostettaessa tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan.” – Juha Ojaharju
Kalan selviytyminen vapauttamisen jälkeen ei ole taattua, etenkään silloin, jos käsittely on karkeaa tai välineet eivät ole tarkoitukseen sopivia. Kalan vapauttamisen taustalla voi olla myös se, että lopettaminen tuntuu vaikealta, ja vapautuksen ajatellaan olevan parempi ratkaisu.
Sääntelyn puute jättää vastuun kalastajalle
Kalastuskilpailuissa ja vapaa-ajankalastuksessa kala on lopetettava välittömästi asianmukaisella ja kivuttomalla tavalla, esimerkiksi napakalla iskulla päähän ja verenlaskulla tai muulla siihen soveltuvalla menetelmällä. Käytännössä kalastukseen liittyvä sääntely on kuitenkin hyvin väljää. Vesialueiden omistajat voivat asettaa lisäsääntöjä, mutta valtakunnallinen, velvoittava sääntely puuttuu. Suosituksia on esimerkiksi sopivista koukuista ja siitä, millaisissa lämpötiloissa kalastusta tulisi välttää, mutta nämäkään eivät ole laissa määrättyjä. Valtakunnallista tietoa suositusten tunnettuudesta ja noudattamisesta ei ole olemassa. Sääntelyn vähäisyys jättää näin ollen suuren vastuun yksittäiselle kalastajalle.
Istuttaminen ei korvaa luontaisia elinolosuhteita
Kalakantoja tuetaan yleisesti istutuksin, mutta istukaspoikasten menestyminen istutuksen jälkeen on tutkitusti heikkoa. Istutuksia on arvosteltu siitä, että ne sivuuttavat kalan luonnollisen elinkierron eivätkä tuota toivottuja tuloksia.
”Ajatellaan, että kun kalaa ei ole, tilanne voidaan korjata istutuksilla. Samalla aliarvioidaan kalan oma lisääntymiskyky ja se, että elinympäristön laatu ratkaisee.” – Nico Alioravainen
Jos kalalle sopivia elinolosuhteita ei ole tarjolla, pelkkä istutus ei riitä. Ilman elinympäristön parantamista kalakantoja ei voida vahvistaa kestävästi.
Ylikalastus uhkaa kalakantoja
”Ei kala merestä kalastamalla lopu, sanotaan. Mutta kyllä se loppuu.” – Juha Ojaharju
Turskakantojen romahtaminen on konkreettinen esimerkki ylikalastuksen vaikutuksista kalakantoihin. Esimerkiksi Kanadan Newfoundlandin turskapopulaatio romahti 1990-luvulla, eikä ole palautunut, vaikka kalastusta on rajoitettu. Myös Itämeren turskakannat ovat hälyttävän heikossa tilassa.
Lohikannat ovat Suomessa huolestuttavan pienet. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt juuri lausuntokierrokselle sääntelykokonaisuuden, jonka mukaan lohen kaupallista kalastusta rajoitettaisiin valtioneuvoston asetuksilla. Kalastuspainetta pyritään vähentämään sekä joilla että merialueilla. Esityksen mukaan kalastuskautta myöhäistettäisiin joillakin alueilla.
Kalojen hyvinvointi on olennainen osa kestävää kalastusta ja kalankasvatusta
Kiinnostus kalojen hyvinvointiin on viime aikoina kasvanut niin kuluttajien kuin päättäjienkin keskuudessa. Kalojen hyvinvointia koskeva tieto on kuitenkin ollut pitkälti hajanaista ja paikoin vanhentunutta. Hiljattain julkaistu politiikkasuositus esittelee neljä keskeistä toimenpidettä, joilla kalojen hyvinvointia voidaan edistää. Lisäksi uusi raportti kokoaa yhteen kalojen hyvinvointiin liittyviä suosituksia, lainsäädäntöä ja nykytilannetta Suomessa sekä tarjoaa katsauksen kansainvälisen hyvinvointitutkimuksen ajankohtaisiin näkökulmiin.
Ensimmäisellä kaudella Eläinvaltakunta-podcastissa käsiteltiin kasvatettujen ja kalastettujen kalojen hyvinvointia. Jaksot ovat yhä kuunneltavissa esimerkiksi Spotifysta.
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin eläinpolitiikasta voit kuunnella myös mm. Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Podcast jatkuu toisen kauden jaksoilla. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
Lue lisää:
Politiikkasuositukset kalojen hyvinvoinnin parantamiseen – Eläintieto.fi
Kalojen lopettaminen kalastuskilpailuissa ja muun vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä – Ruokavirasto
Lohen kaupallisen kalastuksen rajoitukset vuodeksi 2025 lausunnoille – Maa- ja metsätalousministeriö