Eläinten hyvinvoinnista käytävässä keskustelussa kalat jäävät usein paitsioon. Vaikka teollisen tuotannon kritiikki yleisesti lisääntyy, tuotantoeläimistä juuri kalat ovat näkymättömimpiä. Kuinka kalojen hyvinvointi huomioidaan kalankasvatuksessa? Entä miltä näyttäisi mahdollisimman eläinystävällinen kaupallinen kalastus? Ruoaksi kasvatetun ja kalastetun kalan hyvinvointia pohtivat Eläinvaltakunta-podcastin kauden viimeisessä jaksossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Susanna Airaksinen ja SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntija Tommi Lapio.
Kalat niputetaan samaan eläinryhmään, vaikka lajien kirjo ja monimuotoisuus on valtava
Kalalajeja on maailmassa noin 34 000, eikä kaikkia lajeja todennäköisesti edes vielä tunneta. Suomessa kalalajeja on tavattu satakunta. Kalat on hyvin monimuotoinen eläinryhmä, johon kuuluu useita lahkoja, heimoja ja lajeja erilaisine ominaisuuksineen. Monenlajisten kalojen tiedetään muun muassa kykenevän ylläpitämään sosiaalisia suhteita, oppimaan, leikkimään, välttämään kipua ja aistimaan asioita, joita esimerkiksi ihminen ei pysty aistimaan.
Kala on evolutiivisesti kaukana ihmisestä. Nykytiedon mukaan kalat kykenevät tuntemaan kipua, vaikka niiltä puuttuu nisäkkäiden kipuaistimuksen synnylle olennainen uusaivokuori. Kalan kipu ei ole ihmiselle ilmeistä, koska kala ei ääntele eikä ole samalla tavalla ilmeikäs kuin nisäkkäät. Sen vuoksi kalojen kivun huomiointi esimerkiksi kalastuksen yhteydessä on jäänyt suhteettoman vähälle huomiolle.
Virikkeinen ympäristö edistäisi kasvatetun kalan hyvinvointia
Kalojen hyvinvointia kasvatusoloissa voidaan havainnoida samoin kuin muillakin eläimillä, käyttäytymistä tarkkailemalla. Kasvatusympäristöissä kalat eivät pysty täysin toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään, mutta esimerkiksi tutkimiskäyttäytyminen, ravinnon etsintä ja piiloutuminen kuuluvat ovat kalojen luontaiseen käyttäytymiseen. Luonnonoloissa kaloilla on huomattavan erilaiset mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen.
”Kalankasvatuksessa kala ei pääse toimimaan kauhean lajityypillisesti. Kalat ovat aika ahtaasti, ja ympäristössä ei juurikaan ole virikkeitä. Mutta kyllä kalalla on se lajityypillinen käyttäytymistarve, normaalisti kala on kiinnostunut ympäristöstään ja haluaa sitä tutkia.” – Tommi Lapio
Suurin osa Suomessa kasvatetusta kalasta on kirjolohta. Kirjolohen kasvatuksessa ympäristön virikkeettömyys on yleistä: vesi virtaa altaissa yleensä aina samaan suuntaan, kaloilla ei ole mahdollisuutta lajinmukaiseen ravinnonhankintakäyttäytymiseen, eikä varsinaisia virikkeitä käytetä kaupallisessa tuotannossa lainkaan. Tutkimuksissa on havaittu, että virikkeiden käyttö vähentäisi stereotyyppisen käyttäytymisen määrää kaloilla ja parantaisi niiden vastustuskykyä. Virikkeiden käyttöä olisi siksi suotavaa soveltaa myös ruokakalan kasvatuksessa, eläinsuojeluasiantuntija Tommi Lapio sanoo.
Kalalle luontaisin kasvatusympäristö on avovesikasvatus, jossa kala elää suhteellisen väljästi osana parvea. Avovesikasvatuksessa veden laatu on yleensä hyvä, ja luonnonolosuhteet tarjoavat kassikasvatuksessakin sisäallasta enemmän virikkeitä. Ruoantuotannon ja ympäristövaikutusten näkökulmasta sisäallaskasvatuksella on omat etunsa, mutta allas- ja kiertovesikasvatuksessa kalojen hyvinvointiin pitäisi pystyä kiinnittämään enemmän huomiota. Ratkaisuja kasvatusolosuhteiden monipuolistamiseen on olemassa, jos niitä halutaan ottaa käyttöön.
Kalastusmenetelmä vaikuttaa olennaisesti kalan hyvinvointiin
Kaupallisessa kalastuksessa kalojen hyvinvoinnissa on omat, pyyntimenetelmästä riippuvat ongelmansa. Pyynnin yhteydessä tapahtuva ilma-altistus, sumputuksen aikainen ahtaus tai koukkua käytettäessä syntyvä kipukokemus heikentävät kalan hyvinvointia. Kaupallisessa kalastuksessa suurin huoli kohdistuu lajeihin, joita pyydetään ja saadaan saaliiksi kerralla niin suuria määriä, ettei niitä ole mahdollista tainnuttaa ja lopettaa välittömästi. Esimerkiksi troolipyynnissä kalat puristuvat troolin pussiin ja tukehtuvat, kun pussi nostetaan pyyntialuksen kannelle. Suurina määrinä pyydettävien lajien asiamukaiseen tainnutukseen ja lopetukseen pitäisi kiireesti löytää ratkaisuja.
”Fysiologisesti on stressitilanne kalalle, jos se ei pysty olemaan vedessä. […] Totta kai jokaisessa kalastusmenetelmässä pitäisi havainnoida se, mikä siinä on se kriittinen kohta ja sitä kohtaa pyrkiä parantamaan.” – Susanna Airaksinen
Suomalainen kassilohi päihittää norjalaisen hyvinvoinnissa ja kestävyydessä
Kalatiskillä kuluttajan valinnan mahdollisuudet kasvatetun kalan suhteen ovat rajalliset; esimerkiksi lohta haluavalle tarjolla on yleensä kotimaista ja norjalaista kassilohta, toisinaan myös ammattimaisesti pyydettyä luonnonlohta. Suomessa kalankasvatuksessa on toistaiseksi vältytty ongelmilta, kuten suurelta kalakuolleisuudelta ja -taudeilta, jotka ovat piinanneet lohenkasvatusta Norjassa. Maiden välinen mittakaavaero selittää tilannetta: meillä kalankasvattajia on vain kourallinen, eikä riesana ole esimerkiksi kalatäitä, jonka hallinta Norjan merioloissa vaatii kalan jatkuvaa, ylimääräistä käsittelyä.
Laajemmin ottaen markkinoilla on erilaisia hyvinvointisertifikaatteja, kuten kestävyys- ja vastuullisuussertifikaatti ASC, johon jollaan jo ottamassa lisää kalan hyvinvoinnista kertovia indikaattoreita, kertoo erikoistutkija Susanna Airaksinen. Kalatiskillä kannattaa kysyä, mistä kala on peräisin – jos alkuperä on tiedossa, tuotantoketju on todennäköisimmin kunnossa ja asianmukaisesti hoidettu,
”Kysyisin kalatiskillä, että mistä se kala on peräisin. Jos se tieto on kunnossa, silloin siellä on takana toimijat, jotka on hoitaneet myös niitä muita palikoita ketjussa hyvin, alkutuotannosta asti.” – Susanna Airaksinen
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin jakson ”Onko kalankasvatus eettisesti kestävää?” voit kuunnella myös mm. Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Ohjelman jaksot löytyvät lisäksi eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Sarjan tuottaa Jaksomedia.
Lue lisää:
Eläinten kouluttaminen ja kohtelu puheenaiheena Eläinvaltakunta-podcastissa
Meneekö lemmikkien inhimillistäminen liian pitkälle, pohtii Eläinvaltakunta-podcast
Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä