Missä kulkee koiranjalostuksessa sallittu sukusiitoksen raja? Entä miten varhain ja miten usein nartun saa pennuttaa? Koirien hyvinvointia ja jalostuskäytäntöjä pohtiva työryhmä jatkoi keskustelua siitä, mitä koiranjalostuksessa tulisi sallia, mitä ei. Lopullisia vastauksia kysymyksiin ei vielä ole, mutta tulevan jalostusasetuksen luonnos muotoutuu hiljalleen työryhmän keskustelujen pohjalta.
Sukusiitoskiellon rajat puhuttavat
Eläinten hyvinvointiin voidaan merkittävästi vaikuttaa jalostuksessa sukusiitosta välttämällä, sillä periytyvien sairauksien ja hyvinvointia heikentävien ominaisuuksien kasautuessa ongelmat tulevat näkyviin yksilötasolla. Populaation laaja geenipohja ja paritettavien yksilöiden geneettinen erilaisuus taas lisäävät hyvinvoinnin kannalta edullisen perimän todennäköisyyttä jälkeläisillä.
EU pyrkii asetusluonnoksessaan koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä suitsimaan sukusiitoksesta aiheutuvaa haittaa kieltämällä kaikkein lähimmät jalostusyhdistelmät: vanhemman ja jälkeläisen, isovanhemman ja jälkeläisen, sekä sisarusten väliset paritukset. Poikkeuksia voitaisiin asetusluonnoksen mukaan myöntää vain harvinaisten rotujen geenipohjan turvaamiseksi.
Koiranjalostustyöryhmä pohti, pitäisikö kieltolistaan lisätä myös emän tai isän sisaruksen eli tädin, sedän tai enon yhdistäminen jälkeläisen kanssa. Osa piti tätä tärkeänä koirien terveyden vuoksi, toiset taas muistuttivat valvonnan vaikeudesta etenkin rekisteröimättömien koirien kohdalla. Myös mahdollisuus poikkeuslupaan jakoi mielipiteitä. Asiaan ei tullut selvää yksimielisyyttä.
Miten varhain ja miten monta pentuetta sallittaisiin?
Työryhmä pohti nartun jalostuskäyttöön liittyviä ikä- ja aikarajoja. EU-asetusluonnoksen mukaan nartun saisi pennuttaa aikaisintaan toiseen juoksuun, ja kun sen luuston kasvu on päättynyt. Työryhmä kuitenkin kannatti kansalliseen säädökseen selkeää 18 kuukauden alaikärajaa helpottamaan valvontaa.
Keskustelussa nousi esiin tarve tiukentaa muitakin kansallisia sääntöjä verrattuna EU-asetukseen. Kannatusta sai muotoilu, jonka mukaan pentueiden välin tulisi olla vähintään kymmenen kuukautta. Alle kahdeksanvuotiaan nartun pennutuksessa ehdotettiin mahdollisuutta yhteen poikkeukseen tästä elämänsä aikana.
Työryhmä kannatti ajatusta, että nartulla saisi teettää korkeintaan viisi rekisteröitävää pentuetta sen elämän aikana. Mahdollisia myöhempiä pentueita ei rekisteröitäisi. Tulisiko kuolleena syntyneet pentueet laskea mukaan, jäi vielä epäselväksi. Valvonnan parantamiseksi toivottiin, että koirarekisteriin lisättäisiin tieto koiran emästä.
EU-asetusluonnos sallii yli kahdeksanvuotiaan nartun käytön jalostukseen, jos eläinlääkäri toteaa sen terveeksi. Työryhmä ehdotti kymmenen vuoden ikää enimmäisiäksi pennutukseen sekä tarkennuksia siihen, kuinka laaja eläinlääkärintarkastuksen tulisi olla, ja kuinka kauan sen voimassaolo jatkuisi.
Pakkoastutuksen kieltoon selkeytystä
Pakottaminen astutukseen halutaan kieltää yksiselitteisesti. Kiellon tulisi kattaa rauhoittavan lääkityksen ja muiden kemiallisten aineiden käyttö astutuksen mahdollistamiseksi, sekä fyysinen pakottaminen tai paikalleen sitominen. Samalla todettiin, että koiran kiinni pitäminen turvallisuuden varmistamiseksi ei ole sama asia kuin pakottaminen, ja se olisi todennäköisesti jatkossakin sallittua.
Jalostuskieltolistaan täsmennyksiä
Työryhmä käsitteli myös listausta terveydellisistä vioista, joiden perusteella koiraa ei saisi käyttää jalostukseen. Selän kalkkeumista todettiin, että niiden diagnosointiin liittyy epävarmuuksia, joten vakava löydöskään ei välttämättä tarkoittaisi automaattista jalostuskieltoa. Välilevytyrää koskeva sääntö haluttiin rajata koskemaan vain vammoja, jotka eivät ole aiheutuneet traumasta.
Silmäongelmien osalta keskusteltiin näkyvien silmänvalkuaisten ja rakenteellisen silmien pullotuksen merkityksestä koiran hyvinvoinnille. Emättimen väliseinästä esitettiin, että vain kirurgista hoitoa vaativa muoto aiheuttaisi jalostuskiellon.
Äärimmäisen lyhytkuonoisten rotujen tulevaisuus vaakalaudalla
Keskustelu kuonon pituudesta oli jälleen vilkasta. Ehdotus äärimmäisen lyhytkuonoisten koirien jalostuskiellosta jakoi työryhmää: osa piti kieltoa tehokkaana keinona parantaa koirien hyvinvointia, osa taas muistutti, että kielto voisi lopettaa joidenkin rotujen kasvatuksen Suomessa. Vaihtoehtoisena ratkaisuna ehdotettiin pakollista eläinlääkärintarkastusta kaikille lyhytkuonoisille koirille ennen jalostusta.
Pakolliseen terveystutkimukseen ennen jalostuskäyttöä?
Lopuksi työryhmä keskusteli koirien terveystutkimuksista. Kennelliitto aloittaa hankkeen matalaraajaisten rotujen jalkojen kiertymisen mittaamiseksi, ja hankkeessa kertyvää tietoa voidaan hyödyntää myöhemmin sääntelyssä. Korkkiruuvihäntäisten koirien selän pakollinen röntgenkuvaus ennen jalostuskäyttöä sai kannatusta.
Työryhmän toimikautta jatketaan lokakuun loppuun. Seuraavassa kokouksessa maaliskuussa on tarkoitus käsitellä muun muassa jalostuskieltolistaa, rekisterivirheiden korjaamista sekä tuontikoirien ja kuolleiden koirien sperman käyttöä jalostuksessa.
***
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman jalostustyöryhmän tehtävänä on laatia tulevaa jalostusasetusta varten ehdotus koiranjalostusta koskevista pykälistä. Pykälissä määritellään sallitun ja kielletyn jalostuksen rajat sekä se, millaisia eläimiä ei saa lisäännyttää, mitkä ovat kiellettyjä ja sallittuja menetelmiä lisäännyttämisessä, sekä miten hallitsematon lisääntyminen estetään. Säädettäviä vaatimuksia on tarkoitus soveltaa kaikkiin koiriin rotuun katsomatta. Koirien lisäksi jalostusasetukseen tullaan sisällyttämään ainakin turkiseläimet ja mahdollisesti myös kissat.
Työryhmässä on edustus mm. aluehallintovirastosta, Ruokavirastosta, Kennelliitosta, Suomen koirankasvattajain liitosta, Eläinlääkäriliitosta, SEY Suomen eläinsuojelusta sekä Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Ryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Työryhmän työn päätteeksi järjestetään kaikille avoin webinaari, jossa asetusluonnoksen koiranjalostusta koskeva sisältö esitellään ja ehdotus annetaan lausunnoille. Työryhmän kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta EHK bloggaa kokousten sisällöstä eläintietosivuilla.
Lue lisää:
Koirien ja kissojen hyvinvointiwebinaari valotti EU-asetusta
Lyhytkuonoisuus ja maavara koiranjalostuksessa – miksi niillä on väliä?
Vain tervettä koiraa saisi käyttää jalostukseen, mutta millainen on terve koira?
Koiranjalostus syynissä – uutta jalostusasetusta valmistellaan
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 27.5.25: Työryhmä koirien jalostussääntelyn valmisteluun
Koirien jalostukseen ja hyvinvointiin keskittyvä työryhmä aloitti asetusvalmistelun tukena
Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä