fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä

eläinjalostus - Eläinvaltakunta-podcast

Eläinten hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti se, millaiseksi eläin on jalostettu. Jalostuksen tavoitteita ohjaavat taloudelliset tekijät ja erilaiset yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja ihanteet. Eläinvaltakunta-podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan jalostusta siipikarjan ja koirien kautta. Vieraana ovat eläinlääketieteen tohtori Eija Kaukonen ja jalostusagronomi Katariina Mäki. Jakson juontaa toimittaja Emil Johansson.

50-luvun broileri oli nykyistä ketterämpi ja korkeajalkaisempi

Broilerin kasvu on nopeutunut huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, kertoo eläinlääkäri Eija Kaukonen. 1950-luvun lopulla broileri oli vielä munintakananuorikon näköinen kananpoikanen, mutta nykyisin broileri kasvaa viidessä viikossa 40-grammaisesta tipusta noin 2,5 kiloon.

Nopeasti kasvavilla broilereilla esimerkiksi jalkaterveys ja kävelykyky ovat heikompia kuin hitaammin kasvavilla jalosteilla. Kuinka suuri osa broilerin terveysongelmista poistuisi, jos linnut kasvaisivat hitaammin?

”Lähes kaikki kasvatuskauden ongelmat, jotka eivät liity tarttuviin tauteihin, liittyvät aina jollain tavalla broilerilla nopeaan kasvuun.” – ELT Eija Kaukonen

Koiranjalostuksessa rakenneviat altistavat terveysongelmille

Rotujen terveystilanne vaihtelee paljon: on rotuja, jotka ovat huonossa jamassa, ja rotuja, jotka ovat suhteellisen terveitä. Terveysongelmia ilmenee erityisesti roduissa, joissa rakenne on pahasti pielessä. Miksi silti edelleen käytämme sairaita koiria jalostukseen?

”Normaali koiraeläimen rakenne on semmoinen kuin sudella tai dingolla: noin 20-kiloinen, pystykorvainen ja hoikka. Liikkuminen on vaivatonta ja kevyttä.” – MMT Katariina Mäki

Roturisteytysten avulla koirarotua on mahdollista tervehdyttää. Risteytyksillä haetaan toisesta rodusta ominaisuutta, joka rodusta puuttuu, ja lisätään perinnöllistä monimuotoisuutta. Roturisteytysten onnistumista ja koirankasvattajien syitä vastustaa risteytyksiä pohtii jalostusagronomi Katariina Mäki.

Kuluttajallakin on vastuuta

Lisääntyvä tieto tuo työkaluja hyvinvoinnin parantamiseen jalostuksessa. Myös kuluttajina olemme vastuussa jalostuksen suunnasta. Kasvattajien ohella myös koiranpennun ostajalla on paljon vastuuta. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan koiranjalostukseen liittyvien tahojen yhteistoimintaa, ostajien valistusta ja vastuuta sekä lainsäädännön parantamista, Mäki toteaa.

Kanojen hyvinvoinnin parantamisessa kuluttajan valinta ratkaisee paljon. ”Sellaisia munia ja lihaa myydään, joille on kysyntää”, muistuttaa Kaukonen. Niin kauan kuin ei ole kysyntää terveemmille ja hitaammin kasvaville broilerijalosteille, niitä ei tuottajien kannata tuottaa. Myös kaupalla on vastuuta siitä, mitä myydään. Kaupan linjausten seurauksena esimerkiksi munivien kanojen pidossa ollaan siirtymässä virikehäkeistä lattiakasvatusjärjestelmiin.

Kuuntele jakso täällä:

Eläinvaltakunta-podcastin jalostusjakson voit kuunnella myös tästä. Ohjelman jaksot löytyvät eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta. Voit kuunnella jaksoja myös muun muassa Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.

***

Eläinvaltakunta on eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Sarjan tuottaa Jaksomedia.