Koirien jalostusta koskevaa kansallista sääntelyä halutaan tiukentaa ja tarkentaa. Työryhmä koiranjalostuksen asetusvalmistelun tueksi kokoontui ensimmäistä kertaa 11.6.25. Kokouksessa keskusteltiin jalostusasetuksen kannalta olennaisista koirien hyvinvointikysymyksistä ja käynnistettiin pohdinta siitä, millaisia rajoituksia koirien jalostuskäyttöön pitäisi eläinten hyvinvointilain kirjausten nojalla säätää.
Jalostussäännökset koskemaan kaikkia koiria
Eläinten jalostuksella voi olla huomattavia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Sen vuoksi jalostuksesta päätettiin eläinten hyvinvointilakia valmistellessa antaa yksityiskohtainen, lakia tarkentava asetus. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä sai tehtäväkseen laatia asetusta varten ehdotuksen koiranjalostusta koskevista pykälistä. Pykälissä sallitun ja kielletyn jalostuksen rajat on tehtävä selviksi, määriteltävä, mitä eläimiä ei saa lisäännyttää, mitkä ovat kiellettyjä ja sallittuja menetelmiä lisäännyttämisessä sekä miten hallitsematon lisääntyminen estetään. Säädettäviä vaatimuksia on tarkoitus soveltaa kaikkiin koiriin rotuun katsomatta. Koirien lisäksi jalostusasetukseen tullaan sisällyttämään ainakin turkiseläimet ja mahdollisesti myös kissat.
Työryhmä työskentelee loppuvuoden 2025 ajan. Ryhmässä on edustus mm. aluehallintovirastosta, Ruokavirastosta, Kennelliitosta, Suomen koirankasvattajain liitosta, Eläinlääkäriliitosta, SEY Suomen eläinsuojelusta sekä Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Ryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Työryhmän työn päätteeksi järjestetään kaikille avoin webinaari, jossa asetusluonnoksen koiranjalostusta koskeva sisältö esitellään ja ehdotus annetaan lausunnoille. Työryhmän kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta EHK bloggaa kokousten sisällöstä eläintietosivuilla.
Laki kieltää sairaiden yksilöiden jalostuskäytön
Eläinten hyvinvointilaissa on asetuksenantovaltuus siitä, millaisia eläimiä jalostukseen saa käyttää. Laki eläinlääkärin ammatinharjoittamisesta taas sisältää asetuksenantovaltuuden siitä, millaisista koiran jalostuskäyttöä rajoittavista asioista eläinlääkärin pitää ilmoittaa viranomaisen koirarekisteriin. Lain mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Eläintä ei saa käyttää jalostukseen, jos käytettävä jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläiselle sellaisia sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkittävää haittaa tämän hyvinvoinnille. Eläintä, joka ei perinnöllisen ominaisuuden tai sairauden vuoksi kykene lisääntymään luonnollisella tavalla tai jolle lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää hyvinvointihaittaa, ei myöskään saa käyttää jalostukseen. Eläinten omistajan tai pitäjän tulee eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla estää pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen.
Jalostussäädöksiä valmistellaan myös EU:ssa ja jäsenmaissa
Kotimaisen jalostusasetuksen lisäksi valmisteilla on EU:n ensimmäinen koiria ja kissoja koskeva lemmikkieläinasetus, johon on luonnosteltu artikla koirien jalostuksesta. EU-asetuksen tärkein taustasyy on puuttua eläinten hyvinvointia heikentävään pentutehtailuun. Asetusluonnoksessa rajoitettaisiin muun muassa sisäsiitosta, kiellettäisiin koirasusien tuottaminen, liian nuorten narttujen astuttaminen ja pentujen teettäminen kahden keisarinleikkauksen jälkeen. Ääripiirteitä omaavia eläimiä ei saisi käyttää jalostukseen, ja komission näkemys ääripiirteistä tulee määrittämään pykälää tarkemmin. EU-parlamentti äänestää asetuksesta piakkoin, ja asetus on tarkoitus saada voimaan viimeistään 2030. EU-asetus tulee kuitenkin koskemaan vain koirien ja kissojen kaupallista tuottamista, joten myös kansallinen, kaikkia koiria ja kissoja koskeva säätäminen on tarpeen.
Tällä hetkellä koiranjalostuksen lainsäädännössä tapahtuu muun muassa Tanskassa, jossa uusi asetus on juuri tulossa voimaan. Asetukseen sisältyy muun muassa tutkimuspakko tietyille roduille ennen niiden yksilöiden jalostuskäyttöä (esim. mäyräkoirien selkätutkimus ja lyhytkuonoisten rotujen BOAS-testi). Itävallassa taas on tullut voimaan äärijalostettuja eläimiä koskevia rajoituksia tuontiin ja vientiin. Belgian Flanderissa käydään läpi koirien ja kissojen jalostusohjelmia, ja jatkossa rekisterikirja myönnetään vain pennuille, jotka on kasvatettu hyväksytyn jalostusohjelman mukaisesti. Valtaosa koirista kuitenkin on näissä maissa rekisteröimättömiä, joten vaatimukset eivät tule koskemaan kaikkia koiria.
Asetuksen tavoitteena koiran hyvinvoinnin parempi huomiointi
Koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista on julkaistu Suomessa tuoreehkot asiantuntijaselvitykset, joissa nostettiin esiin merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia perinnöllisiä ominaisuuksia ja sairauksia, joihin tulisi puuttua koirien jalostuksessa. Selvityksissä esitettiin myös terveyteen ja luonteeseen liittyviä valvontakriteereitä jalostukseen käytettäville koirille. Jalostusasetukseen ehdotettavien säännösten tulisi olla sellaisia, että niitä voidaan soveltaa kaikkiin koiriin. Mahdollisten pakollisten tutkimusten tulisi myös olla saatavilla niin sekarotuisille kuin kantakirjatuille rotukoirille.
Jalostusta koskevat säännökset kielletyistä jalostusmenetelmistä sekä siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen, voivat käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kieltoa käyttää tietyntyyppistä koiraa jalostukseen, ellei sitä ole tutkittu tietyn piirteen, ominaisuuden tai sairauden osalta ja se on saanut tutkimuksesta hyväksytyksi määritellyn tuloksen. Asetuksella voidaan säätää myös esimerkiksi jalostuskäyttöä edellyttävistä pakollisista tutkimuksista, keisarinleikkausten enimmäismäärästä jalostusnartulla, pakkoastutuksen kiellosta, pennuttamisen ikärajoista, vähimmäisajasta saman nartun pentueiden välillä sekä pentueiden enimmäismäärästä koiraa kohti.
Työryhmä oli yksimielinen siitä, että pentutehtailun hillitsemiseksi on tarpeen puuttua liian nuorena tai vanhana tai liian tiheään tapahtuvaan pennuttamiseen. Säädösten, kuten ikärajojen ja enimmäispentuemäärien, tulisi koskea myös uroskoiria. Keisarinleikkausten määrän rajoittaminen enimmillään kahteen ei herättänyt vastaväitteitä. Pakkoastuttamisen kielto sai sekin tukea, vaikka valvonnan todettiin voivan olla hankalaa. Keinosiemennysten osalta todettiin, että kansallisen toimenpideasetuksen mukaan koiran ja kissan keinosiemennyksen saa tehdä vain eläinlääkäri.
Viranomaisen koirarekisteri avainasemassa jalostuksen valvonnassa
Lakiin eläinten tunnistamisesta on tulossa muutoksia, jotka tulevat voimaan ensi kesänä. Kansallisen koirarekisterin säädökseen ja itse rekisteriin tullaan aikanaan lisäämään kohtia, joita niin uusi EU-asetus kuin kansallinen säädös edellyttävät. Koirarekisteristä puuttuu yhä merkittävä määrä koiria, ja jatkossa rekisteröimättömyydestä seuraisi sanktio. Rekisteröimättömän koiran laittamisesta eteenpäin tulisi seuraamusmaksu, samoin rekisteröimättömän koiran vastaanottamisesta. Pennunostajalla pitäisi olla mahdollisuus tarkistaa rekisteröintitiedot koirarekisteristä, myös pennunhakutilanteessa.
Työryhmän yhteinen näkemys oli, että oireilevan koiran kohdalla jalostuskäytön tarkastelun tulee olla erityisen kriittistä. Vähintään päällepäin näkyvien oireiden ja mitattavien tekijöiden, kuten kuonon pituuden suhteessa kalloon, tulisi olla jalostuskäytön arvioinnin kriteereitä. Perinnöllisen sairauden leikkaushoito sekä perinnöllisen sairauden pysyvä tai pitkäaikainen lääkehoito olisivat selkeitä rekisteriin merkittäviä jalostuskiellon aiheita. Joissain tapauksissa geenitestejäkin voitaisiin vaatia vakavien sairauksien osalta. Listaamalla tärkeimmät, selkeimmin koiran hyvinvointiin vaikuttavat, jalostuskäytön estävät operaatiot ja viat saataisiin jo paljon jalostuksen aiheuttamia ongelmia hallintaan, kokouksessa todettiin. Sääntelyn perusteena on aina oltava koiran hyvinvointi.
Lue lisää:
MMM: Ministeriö asettaa työryhmän koirien jalostussääntelyn valmisteluun
Kempe, R. ja Mäki, K. 2020. Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen: Osa II: Alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista. Ruokaviraston raportti, 14.5.2020. 89 s.
Mäki, K. ja Kempe, R. 2023. Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen : Osa III: Koiranjalostuksen ongelmat ja valvontakriteerit. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 16/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 153 s.
Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä
Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä