Suomeen valmistellaan parhaillaan uutta jalostusasetusta, joka täsmentää eläinten hyvinvointilain jalostuspykälää. Tavoitteena on varmistaa, että jalostuksen tuloksena syntyy vain elinvoimaisia, terveitä ja hyvinvoivia jälkeläisiä. Valmistelutyötä tukevan työryhmän kokouksessa pohdittiin muun muassa millaisia kieltoja, ilmoitusvelvollisuuksia ja rajoituksia asetukseen tulisi sisällyttää.
Jalostusasetus tarkentaa eläinten hyvinvointilakia
Eläinten hyvinvointilain mukaan jalostukseen (eli mihin tahansa lisäännyttämiseen) saa käyttää vain sellaisia eläinyksilöitä, joiden jälkeläisille ei todennäköisesti synny merkittävää hyvinvointihaittaa. Haittaa voivat aiheuttaa esimerkiksi perinnölliset sairaudet, anatomiset ääripiirteet kuten koiralla liioitellun lyhyt kuono tai liialliset ihopoimut, sekä rakenteelliset heikkoudet, kuten virheasennot raajoissa. Myös ongelmakäyttäytymisen muodot, joilla on perinnöllistä taustaa, kuten äärimmäinen arkuus tai aggressiivisuus, ovat este eläimen jalostuskäytölle.
Koiranjalostukseen ei myöskään saisi käyttää yksilöä, jolle on tehty tai jolla olisi tarve kirurgiseen toimenpiteeseen rakenteellisen vian vuoksi. Samoin koira, joka tarvitsee jatkuvaa lääkitystä perinnöllisen sairauden tai käyttäytymishäiriön takia, olisi jalostuksesta poissuljettu.
Jalostustyöryhmä pohti hyvinvointia tukevan jalostuksen kriteereitä
Jalostusasetuksen valmistelun tueksi perustetun työryhmän työn taustalla ovat selvitykset koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista sekä mahdollisista puuttumiskeinoista ja jalostuskriteereistä (osat II ja III).
Syyskuun kokouksessa työryhmällä oli pohdittavanaan pitkä lista koirien perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, jotka voisivat velvoittaa eläinlääkärin tekemään ilmoituksen koirarekisteriin ja johtaisivat siten jalostuskieltoon. Listalla olivat esimerkiksi hengityselimistön ongelmat, kuten rakenteelliset hengitysvaikeudet tai lähes täysin sulkeutuneet sieraimet; purenta- ja leukaviat, kuten pysyvän hampaan asentovirheet ja leukojen virheellinen sulkeutuminen; tuki- ja liikuntaelimistön viat, kuten vaikea lonkkadysplasia, polvilumpion sijoiltaanmeno ja rakenteelliset selkäsairaudet; sekä tietyt silmä- ja ihosairaudet.
Jalostuskieltojen ehdoista ja yksityiskohdista keskusteltiin pitkään. Täyttä yksimielisyyttä ei työryhmässä ollut, vaikka esimerkiksi liian lyhyistä kuonoista, hengitysvaikeuksista ja leikkausta vaativista rakenteellisista ongelmista haluttiin yleisesti päästä asetuksen avulla tulevaisuudessa eroon. Tärkeänä pidettiin, että mitkä tahansa kriteerit jalostuksen kulmakiviksi valitaankin, niiden tulee päteä kaikkiin koiriin rodusta riippumatta, siis myös sekarotuisiin.
Lääkitystä vaativa atopia voisi olla este jalostukselle
Keskustelua syntyi erityisesti koiran atopiasta. Työryhmä totesi, että ajoittaistakin lääkitystä vaativa atopia on terveysongelma, joka voi heikentää huomattavasti koiran hyvinvointia. Atopian tulisi siksi olla yksiselitteisesti jalostuksesta poissulkeva ominaisuus. Toisaalta virheellisesti diagnosoitu atopia tai oireiden katoaminen iän myötä ilman lääkitystä voisivat olla aiheita purkaa atopian vuoksi annettu jalostuskielto.
Jalostuskieltoon voi päätyä myös ilman eläinlääkärin ilmoitusta
Kaikkia terveysongelmia ei voi asiantunteva eläinlääkärikään helposti todentaa, joten esimerkiksi koiran käyttäytymiseen liittyviä piirteitä on todennäköisesti jätettävä eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Jalostuksesta olisi silti suljettava pois koirat, joilla on merkittävästi toimintakykyä haittaavaa arkuutta, pelkoa, aggressiivisuutta tai pakko-oireista käyttäytymistä. Tämä korostaa kasvattajien omaa vastuuta luonnearvioinnissa, työryhmä totesi.
Narttukoiran aikaisinta sallittavaa astutusikää, vähimmäisaikaa pentueiden välillä sekä pentueiden narttukohtaista enimmäismäärää työryhmä käsitteli jo edellisessä kokouksessaan kesällä. Myös pakkoastutusta ehdotettiin tuolloin kiellettäväksi niin, että koiria ei saisi pitää väkisin paikallaan tai pakottaa paritteluun, jos ne eivät ole siihen halukkaita. Lopullista kantaa työryhmällä ei kuitenkaan vielä ole, vaan jalostuskiellon ehtoja tullaan käsittelemään vielä myöhemmissä kokouksissa.
Koiranomistajan vastuu kasvaa
Jalostusasetuksen tukityöryhmä oli jokseenkin yksimielinen asetuksen tavoitteista koirien hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta keinoista päästä päämäärään oli erimielisyyttä. Myös siitä, miten yksityiskohtainen ja konkreettinen asetuksen tulisi olla, oli erilaisia näkemyksiä.
Jos työryhmän pohdinnassa olleet ehdotukset toteutuvat, koirankasvattajien on tulevaisuudessa varauduttava tiukempaan syyniin siinä, millaisia koiria jalostukseen saa käyttää. Joka tapauksessa jalostukseen liittyvä sääntely tulee tiukentumaan. Jalostuskoirien terveyteen ja luonteeseen on kiinnitettävä huomiota aikaisempaa tarkemmin. Eläinlääkäreillä tulee olemaan keskeinen rooli perinnöllisten vikojen ja sairauksien ilmoittamisessa. Uudella sääntelyllä pyritään siihen, että pitkällä tähtäimellä koirien perinnölliset terveysongelmat vähenevät ja hyvinvointi paranee.
Eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että eläimiä on kohdeltava tuntevina yksilöinä eikä niiden hyvinvointia ja terveyttä saa tarpeettomasti vaarantaa käyttämällä jalostuksessa siihen soveltumattomia yksilöitä. Myös koiranomistajalta voidaan edellyttää perehtymistä koiransa terveyteen sekä perinnöllisiin ja rakenteellisiin ongelmiin ja vastuunottoa niiden huomioinnissa jalostuspäätöstä tehdessä. Jalostuksen tavoitteena tulee aina olla terve ja hyvinvoiva jälkeläinen, jolla ei perimänsä puolesta ole odotettavissa elämänsä aikana kipua ja kärsimystä aiheuttavia vikoja tai sairauksia. Vakavista terveysongelmista kärsivien koirien käyttö edelleen jalostuksessa osoittaa, että aiempaa tiukempi sääntely on tarpeen.
Lue lisää:
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 27.5.25: Työryhmä koirien jalostussääntelyn valmisteluun
Koirien jalostukseen ja hyvinvointiin keskittyvä työryhmä aloitti asetusvalmistelun tukena
Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä
Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä
Mitä odotettavissa eläinten hyvinvoinnissa 2025?
EDIT 17.9.25: Täsmennetty syyskuun kokouksessa ja aiemmin kesäkuun kokouksessa käsiteltyjä aiheita