fbpx
Takaisin

Pikkupossuille tarjottava pureskelumateriaali auttaa vähentämään hännänpurentaa myöhemmässä iässä

hännänpurenta; possuja karsinassa

Hännänpurenta on vakava sikojen hyvinvointiongelma, joka heijastuu myös eläinten terveyteen, ruhon laatuun ja tuottajan siitä saamaan hintaan. Helsingin yliopiston tutkija Helena Telkänranta havaitsi väitöstutkimuksessaan, että varhaisessa vaiheessa sioille tarjottu lisämateriaali vähentää myöhempää hännänpurentaa. Ennaltaehkäisyyn kannattaa siis panostaa!  

Hännänpurenta kertoo pahoinvoinnista

Stressaantuneilla sioilla on taipumus purra toistensa häntiä. Hännänpurenta on monisyinen ongelmavyyhti, jonka juuret ovat sian luontaisen käyttäytymisen estymisessä sekä lukuisissa ympäristötekijöissä. Pureskelun, tutkimisen ja tonkimisen ja niihin soveltuvien, manipuloitavien materiaalien puute sekä stressaantuminen johtavat usein siihen, että sika suuntaa käyttäytymisensä karsinatoverin häntään tai korviin. Hännänpurenta voi olla pieniä ihonaarmuja aiheuttavaa maistelua tai erittäin kivuliaita ja tulehtuvia, kokonaan syötyjä hännäntynkiä ja kaikkea siltä väliltä.

Maailmalla hännänpurentaa ehkäistään typistämällä sikojen hännät. Rutiininomainen typistys on EU-maissa kiellettyä, mutta menetelmää käytetään kuitenkin yleisesti. Suomessa sikojen häntiä ei typistetä.

Manipuloitavat luonnonmateriaalit parhaita

Telkänranta selvitti tutkimuksessaan, mitkä materiaalit ja niistä muokatut esineet auttaisivat vähentämään hännänpurentaa tuotantosikaloissa. Tärkeä havainto oli, että ensimmäisinä elinviikkoina porsaille tarjottu lisämateriaali vähensi myöhempää, vieroituksen jälkeistä hännänpurentaa. Kokeessa käytettiin kutterinpurun ja muovipallojen ohella lisämateriaalina sisalköysiä ja sanomalehtipaperia.

Erilaisten tutkimis- ja tonkimismateriaalien toimivuutta hännänpurennan ehkäisyssä Telkänranta tutki tarjoamalla sioille tuoretta puuta, muoviesineitä, metalliketjua tai kaikkia näitä kerralla. Vaikka siat käyttivät puuta ja muoviesineitä yhtä aktiivisesti, pelkästä käyttöaktiivisuudesta ei voinut päätellä materiaalin toimivuutta hännänpurennan ehkäisyssä, sillä ainoastaan puu vähensi hännänpurentaa. Puu- ja muoviesineet pitivät sikojen mielenkiintoa yllä paremmin kuin metalliesineet.

Puuesineet vähensivät myös korvienpurentaa, ja niillä oli vaikutusta sikojen uteliaisuuteen ja rohkeuteen: karsinoissa, joissa oli puuesineitä tarjolla, siat uskaltautuivat nopeammin lähestymään ja koskettamaan tuntematonta ihmistä lähestymistestissä.

Määrä ja muoto kohdalleen

Vieroituksen jälkeistä hännänpurentaa voidaan siis vähentää tarjoamalla porsaille manipuloitavaa materiaalia ennen vieroitusta. Vielä tarvitaan kuitenkin tutkimusta siitä, millaisia määriä eri materiaaleja pitäisi olla tarjolla. Oman haasteensa asettaa se, että esimerkiksi tonkimismateriaalina muuten erinomainen olki tukkii helposti sikaloiden lannanpoistojärjestelmät, jos sitä käytetään suuria määriä.

Jatkotutkimusta tarvitaan myös siitä, millaisessa muodossa pureskeltavaa, tuoretta puuta kannattaisi tarjota sioille, sillä sen tarjoaminen voi tutkimuksen mukaan tehostaa pienistäkin olkimääristä saatavaa hyötyä hännänpurennan ehkäisyssä.

***

Helena Telkänranta väitteli Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kliinisen tuotantoeläinlääketieteen tohtoriohjelmasta 25.5.2020. Väitöskirja: Reducing tail biting in commercially farmed pigs: Experiments on providing wooden objects, paper and rope

 

Lue lisää hännänpurennasta:

Telkänranta, H., Swan, K., Hirvonen, H., Valros, A. 2014. Chewable materials before weaning reduce tail biting in growing pigs. Applied Animal Behaviour Science 157, 14–22.

Telkänranta, H., Bracke, M. B. M., Valros, A. 2014. Fresh wood reduces tail and ear biting and increases exploratory behaviour in finishing pigs. Applied Animal Behaviour Science 161, 51– 59.

Suomesta ja Ruotsista mallia EU-maille hännällisten sikojen kasvatuksessa

Väitöstutkija selvittää, miksi sika puree toisen häntää

Miten suomalaiset tuottajat pärjäävät hännällisten sikojen kanssa?

The pig tail, even when bitten, is an indicator of pig welfare

 

 

  • 96
  •  
  •