Back

Hallinnan tunne miellyttää koiranomistajaa – kissa maksaa itsenäisyydestään

omistajan kokema hallinnan tunne määrää lemmikin aseman; kuvassa kissa ja koira

Koirien tarvikkeisiin, eläinlääkärikuluihin ja vakuutuksiin käytetään keskimäärin enemmän rahaa kuin kissojen vastaaviin. Eroa selittää tuoreen tutkimuksen mukaan se, että koiranomistajat kokevat voimakkaammin olevansa omistajana vastuussa koirasta ja siten kiintyneempiä koiraansa kuin kissanomistajat kissoihinsa. Omistajuuden kokemukseen taas vaikuttaa lemmikinomistajan näkemys siitä, miten vahvasti lemmikki on hänen hallinnassaan. Jos koira käyttäytyy kissamaisesti tai kissa koiramaisesti, omistamisen kokemus ja hallinnan tunne kääntävät asetelman päälaelleen: kissamaisiin koiriin käytetään vähemmän rahaa, mutta koiramaisiin kissoihin enemmän.

Miksi koira koetaan lemmikkinä arvokkaammaksi kuin kissa?

Lemmikinomistajuuden psykologisia ulottuvuuksia suhteessa lemmikkiin käytettyyn rahaan ei juuri ole tutkittu, kuten ei myöskään sitä, miten ihmisen kokemus kyvystään hallita lemmikkiä ja sen käyttäytymistä vaikuttaa ihmisen ja lemmikin väliseen kiintymyssuhteeseen ja sitä kautta valmiuteen laittaa rahaa lemmikin hyvinvointiin. Vastikään Journal of Business Research -lehdessä julkaistu amerikkalaistutkimus selvitti, miten ihmisen kokemus lemmikkinsä kontrolloitavuudesta vaikuttaa kiintymyksen ja vastuun kokemiseen ja rahalliseen panostukseen koiran- ja kissanomistajilla.

Aiemman tutkimuksen perustella tiedetään, että koiranomistajat käyttävät kissanomistajiin verrattuna enemmän rahaa lemmikkeihinsä. He ovat myös valmiita maksamaan suurempia eläinlääkärikuluja, jos sillä pelastetaan lemmikin henki. Syynä voi olla vahvempi kiintymysside koiran ja sen omistajan välillä kuin kissoilla ja niiden omistajilla. Tutkimuksen tehnyt Colleen Kirk arvioi, että kiintymyssuhteen vahvuus liittyy koirien tottelevaisuuteen ja miellyttämisenhaluun: koirat ovat pääsääntöisesti helpommin koulutettavia kuin kissat ja valmiimpia tottelemaan omistajiaan. Kun omistaja tuntee lemmikinsä käyttäytymisen olevan hallinnassaan, se voimistaa hänen kiintymystään ja psykologista omistussuhdettaan lemmikkiin. Useimmat lemmikinomistajat kokevat, että heidän kuuluu olla lemmikkieläintensä silmissä auktoriteetteja, vahvoja ja vakaita emäntiä tai isäntiä, ja koirien kanssa se sujuu helpommin kuin kissojen.

Hallinnan tunne vahvistaa kiintymystä, kiintymys avaa kukkaron

Kirk tutki hallinnan, kiintymyksen ja rahankäytön suhteita taloustieteistä tutun maksuhalukkuus-käsitteen avulla. Hän pyysi kissan- ja koiranomistajia kuvailemaan lemmikkiensä käyttäytymistä ja arvioi sen perusteella omistajien kiintymyssuhteita lemmikkeihinsä. Sitten hän pyysi heitä kuvittelemaan tilanteen, jossa lemmikin henki on vaarassa, mutta se voidaan pelastaa kalliin leikkauksen avulla. Koiranomistajat raportoivat olevansa valmiita käyttämään keskimäärin 10 700 dollaria (n. 9 600 €) koiran hengen pelastamiseen, kun kissanomistajilla vastaava summa oli tästä alle puolet.

Seuraavaksi Kirk sekoitti lemmikinomistajien kokemusta eläimen hallittavuudesta pyytämällä heitä kuvittelemaan, että lemmikin käyttäytyminen ei johdu omistajasta, vaan edellisen omistajan antamasta koulutuksesta. Hallinnan tunne eläimen käyttäytymiseen siirtyi siis ikään kuin pois nykyiseltä omistajalta. Kokeilulla oli odotetut tulokset: erot kissan- ja koiranomistajien maksuhalukkuuden välillä tasoittuivat.

Koirat ovat pääsääntöisesti tottelevaisempia ja helpommin hallittavissa kuin kissat. Siksi Kirkiä kiinnosti tietää, välitämmekö koirista enemmän kuin kissoista siksi, että koiran kanssa toimiminen antaa meille suuremman hallinnan ja kontrollin tunteen. Rakastammeko lemmikkiämme sen itsensä vuoksi, vai siksi, että se tottelee ja on hallinnassa?

Kirk pyysi lemmikinomistajia kuvittelemaan, että heidän koiransa käyttäytyykin kissamaisesti, tai kissa koiramaisesti. Sen jälkeen omistajat raportoivat taas, kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan lemmikin hengen pelastavasta leikkauksesta. Tulos oli hieman epämiellyttävä, mutta ei yllättävä: kissamaisten koirien hengen pelastamiseen haluttiin panostaa huomattavasti vähemmän (2 370 $) kuin koiramaisten kissojen pelastamiseen (3 640 $). Kirkin mukaan tämä on vastaansanomaton todiste siitä, että eläimen käyttäytymistapa on se, joka höllää kukkaroiden nyörit, ja että psykologinen omistajuuden kokemus selittää koiran korkeampaa arvostusta lemmikkinä.

Hallitse tai tule hallituksi

Omistajuuden kokemus syntyy Kirkin mukaan siitä, että omistaja pystyy kontrolloimaan lemmikkinsä käyttäytymistä. Kontrolloinnissa ei ole kyse vain käyttäytymisen fyysisestä hallinnasta, vaan myös eläimen vapaaehtoisesta tottelemisesta omistajan käskiessä. Kirkin johtopäätös on synkeä: kissat, joiden käyttäytymien ei ole yhtä paljolti ihmisen hallittavissa kuin koirien, eivät pysty kilpailemaan koirien kanssa ihmisen suosiosta antamalla ihmiselle samanlaista hallinnan kokemusta kuin koirat. Johtopäätös voi saada koiranomistajan hermostumaan tai katsomaan kriittisesti peiliin. Kissanomistajatkin voivat olla eri mieltä tulosten tulkinnasta ja johtopäätöksistä, mutta heille kysymys siitä, kuka suhteessa hallitsee, on todennäköisesti selvä jo ennestään.

***

Juttu perustuu Colleen Kirkin kirjoitukseen ’Pet owners want to be masters, not servants – which is why we value dogs more than catsThe Conversation -lehdessä. Alkuperäiseen tutkimukseen ‘Dogs have masters, cats have staff: Consumers’ psychological ownership and their economic valuation of pets’ voi tutustua täällä.

Lisää tietoa kissojen ja koirien hyvinvoinnista löytyy oheisten linkkien takaa.

  •  
  •  
  •