Kananmunat kuuluvat perinteiseen pääsiäisenviettoon, mutta munaostoksilla on syytä olla tarkkana: kanamunien kauppanimiä on lukuisia, mutta tuotantotapoja on vain neljä. Kananmunassa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo munien tuotantotavan. Tuotantotapa ei yksin määritä kanan hyvinvointia, mutta se kertoo hyvinvoinnin edellytyksistä ja kanojen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksista. Pääsiäisestä selviytyy myös helposti ilman munia vegaanisten vaihtoehtojen avulla.
Numero munassa kertoo tuotantotavan
- 3=virikehäkkikanala
- 2=lattiakanala
- 1=ulkokanala
- 0=luomukanala
(Katso video Youtubessa)
Tuotantotavalla on väliä
Virikehäkkikanaloissa kanat elävät päällekkäisissä, verkkopohjaisissa häkeissä, joissa on virikkeinä muun muassa orsia. Yhtä neliömetriä kohden kanoja saa olla maksimissaan 13,3. Toisinaan puhutaan myös pienryhmäkanaloista, sillä kanoja on yhdessä häkissä rajoitettu määrä. Virikehäkkituotanto on yleisin munien tuotantotapa Suomessa.
Lattiakanaloissa elää niin sanottuja ’vapaita kanoja’ (erotuksena virikehäkkituotannosta). Kanoja saa olla enintään yhdeksän yhtä neliömetriä kohden. Lattialla on pehkua, jota kanat voivat kuopsuttaa. Ne voivat ottaa myös pieniä lentopyrähdyksiä orsille ja valita itse munintapesänsä.
Ulkokanalat vastaavat muuten lattiakanaloita, mutta niistä kanat pääsevät halutessaan ulkoilemaan. Ulkokanalan kanojen hyvinvointi on tasoltaan hyvin lähellä luomutuotantoa.
Luomukanalassa kanoilla on eniten tilaa: yhdellä neliömetrillä saa olla korkeintaan kuusi kanaa. Kanat saavat ulkoilla sään salliessa vähintään toukokuusta lokakuuhun. Kanalassa on pehkua, orsia ja munintapesiä.
Tuotantotapojen eroja voi vertailla Eläin ruokana -oppaassa.
Vegaani pärjää ilman munia
Jos haluat kokeilla vegaanista pääsiäisenviettoa (tai olet jo vegaani), Vegaaniliiton sivuilta löytyy ohjeita kananmunien korvaamiseen ruoanlaitossa ja leivonnassa, sekä kasapäin herkullisen kuuloisia reseptejä.