Miten vahvistaa eläinten hyvinvointia eläintenpidossa ja siirtyä tuotannon tehokkuuden optimoinnista kohti eläinlähtöisempää sääntelyä ja käytäntöä, jossa hyvinvointi nähdään itsenäisenä tavoitteena? Tätä pohtivat Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat kesäkuussa Belgian Bruggessa. Neuvottelukuntien kokoontumisessa nousi esiin ajatus eläinten eläinympäristön suunnittelusta eläimen tarpeita vastaavaksi sen sijaan, että eläin jalostetaan tai pakotetaan sopeutumaan tiettyyn tuotantojärjestelmään. Neuvottelukuntien kokoukseen osallistui Suomen edustajana Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi.
Eläinmäärien vähentäminen tavoitteena Tanskassa ja Alankomaissa
Sikojen hyvinvointi oli neuvottelukuntien kokouksen näkyvimpiä teemoja. Iso-Britannian neuvottelukunta piti sikojen hiilidioksiditainnutusta merkittävänä hyvinvointiongelmana ja korosti vaihtoehtoisten menetelmien, kuten argon- tai sähkötainnutuksen, kehittämistä. Saksa puolestaan painotti teurastamoiden videovalvontaa ja sianlihan tuotantotapamerkintöjen laajentamista.
Tanska tuottaa vuosittain noin 30 miljoonaa teurassikaa, mutta hyvinvointiongelmat ovat pysyneet pitkälti samoina vuosikymmenestä toiseen. Muun muassa korkea emakko- ja porsaskuolleisuus, rutiininomainen hännänkatkaisu, emakoiden liikkumisen rajoittaminen, virikkeiden puute, kirurginen kastraatio sekä tuotanto-ominaisuuksia painottava jalostus heikentävät sikojen hyvinvointia. Tanskan eläineettisen neuvottelukunnan mukaan yksittäisten, pienten parannusten aika on ohi; koko tuotantojärjestelmä on arvioitava uudelleen.
Sikatuotannon ympäristövaikutukset ja kysymys tuotantomäärien merkittävästä vähentämisestä kattamaan pelkästään tanskalaisten oma tarve (10 % nykytuotannosta) herättivät keskustelua. Sianlihan vienti tuo Tanskalle enää 2 % vientituloista lääketeollisuuden noustua aiempaa merkittävämmäksi. Massiivinen sikatuotanto on pilannut Tanskan vesistöt, tuotannon ylläpito tulee kalliiksi ympäristölle, eikä eläinten hyvinvointi ole edistynyt, Tanskan neuvottelukunnasta kerrottiin. Tanskan parlamenttivaaleistakin tuli sikavaalit television näytettyä salakuvaa Tanskan maataloustuottajajärjestön johtajien sikatiloilta, eikä kuvamateriaali miellyttänyt kansalaisia. Nyt Tanskan uusi hallitus aikoo yhteistyössä tuottajajärjestöjen ja eläinten hyvinvointijärjestöjen kanssa korjata tilannetta ja leikata sikojen tuotantomäärää isosti. Tuotantoeläinten määrän vähentäminen on noussut esiin myös Alankomaissa, jonka tavoitteena on niin ikään vähentää tuotantoeläinten määrää, suurimpana syynä ympäristön tila.
Kalojen hyvinvointi nousee pintaan
Sikojen ohella kalojen hyvinvointi oli yksi kokouksen painopisteistä. Puola on käynnistänyt koulutuksia kalojen hyvinvoinnista ja kalan asianmukaisesta käsittelystä koko tuotantoketjussa. Norja on laatinut kannanoton kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista, ja Ruotsissa on valmisteltu raporttia kasvatettujen kalojen tilatarpeista sekä jalostuksesta.
Skotlannin esitys lohenkasvatuksessa käytettävistä, kalatäitä torjuvista puhdistajakaloista herätti laajaa keskustelua. Esityksessä korostettiin, että puhdistajakalat eivät ole kesyjä tuotantoeläimiä, ja niiden käyttäytymistarpeet poikkeavat merkittävästi lohen käyttäytymisestä. Eläinten hyvinvointi heikkenee nopeasti virikkeettömässä ympäristössä. Puhdistajakalojen hengissä selviytyminen on vaihtelevaa, mikä herätti kysymyksiä tuotannon eettisyydestä. Useissa puheenvuoroissa todettiin, että kalojen hyvinvointiin hyväksytään edelleen käytäntöjä, joita ei hyväksyttäisi maaeläimille.
Jalostus ja geeniteknologia herättävät huolta eläinten hyvinvoinnissa
Eläinten jalostus oli kolmas merkittävä keskusteluteema. Iso-Britannian tuoreessa raportissa korostettiin, että uusien jalostus- ja lisääntymisteknologioiden arvioinnissa ei riitä pelkkä geneettinen tarkastelu, vaan mukaan tulee ottaa eläimen ulkoasu, käyttäytyminen ja hyvinvointivaikutukset koko elinkaaren ajalta. Teknologioiden vaikutuksia tulisi seurata jatkuvasti, koska pitkän aikavälin seurauksia ei vielä tunneta riittävästi. Lisäksi painotettiin, ettei tarkkakaan hyvinvoinnin teknologinen seuranta voi korvata hyvää eläintenhoitoa.
Belgia tarkasteli geenieditointia erityisesti munintakanaloiden koiraspoikasten lopettamisen vaihtoehtona. Teknologiat voivat tarjota ratkaisuja hyvinvointiongelmiin, mutta samalla ne herättävät uusia eettisiä kysymyksiä eläinten muokkaamisesta ja geeniteknologian hyväksyttävyydestä. Meduusan geenin yhdistäminen kanaan saa kukkomunan säteilemään sinistä valoa; näin saataisiin sukupuolet erotettua toisistaan heti muninnan jälkeen. Menetelmä on kuitenkin EU:ssa kiellettyä transgenetiikkaa.
Useat maat raportoivat toimista seuraeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Sveitsi on säätänyt uusia vaatimuksia kanojen, hevosten ja aasien pidolle. Belgian Brysselissä valmistellaan vähimmäisvaatimuksia lemmikkirottien pidolle, ja Walloniassa on keskusteltu petolintujen käytön kieltämisestä näyttelyissä sekä harkinta-ajoista ennen eläimen hankintaa. Koe-eläinten osalta Sveitsi on kiristänyt vaatimuksia ylijäämäeläinten käytölle ja velvoittaa pitämään ylijäämäeläimistä kirjaa.
Eläinten hyvinvointi osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta
Kokouksessa nähtiin useita esimerkkejä siitä, kuinka eläinten hyvinvointi kytkeytyy ympäristöön, kuluttajavalintoihin ja politiikkaan. Alankomaissa uusi hallitus painottaa eläinten hyvinvointia ja tuotantoeläinten määrän vähentämistä myös ympäristö- ja terveysriskien vuoksi. Ruotsi tukee lehmien laidunnusta hyvinvointikorvausten avulla. Monissa puheenvuoroissa korostuivat ilmastonmuutoksen, kriisivalmiuden ja eläinten hyvinvoinnin yhteydet, esimerkiksi kesäkuun helteet olivat tappaneet Ranskassa joukoittain broilereita broilerihalleissa.
Euroopassa vahvistuu näkemys, että eläinten hyvinvointi on huomioitava aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Erityisen vahvasti esiin nousivat kalojen hyvinvointi, sikatuotannon hyvinvointi- ja rakenteelliset ongelmat, jalostuksen ja uusien teknologioiden eettiset vaikutukset, sekä tarve tarkastella tuotantojärjestelmiä eläimen näkökulmasta. Keskustelujen yhteinen viesti oli, että eläinten hyvinvointia ei voida ratkaista yksittäisillä teknisillä parannuksilla, vaan tarvitaan laajempia muutoksia tuotanto- ja pitomuotoihin sekä päätöksenteon perusteisiin.
Lue lisää:
EuroFAWC – European forum for animal welfare councils
Eurooppalaiset eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat kokoontuivat Säätytalolla