Kestävästä sikataloudesta puhuttaessa tulisi yhä enemmän keskittyä sikojen hyvinvointiin. Eläinten hyvinvointi ei ole vain pehmeä lisäelementti tuotannossa, vaan olennainen osa eläinten terveyttä, sika-alan sosiaalista legitimaatiota ja jopa taloudellista suorituskykyä. Tätä painottivat pohjoismaiset tutkijat Tanskassa marraskuussa järjestetyssä sikojen hyvinvoinnin ja kestävän sikatuotannon kongressissa.
Hyvinvointi uhkaa jäädä taka-alalle, kun ympäristövaikutuksia painotetaan
Kestävä maatalous rakentuu neljästä peruspilarista: ympäristövaikutuksista, taloudellisesta kannattavuudesta, sosiaalisesta kestävyydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Eläintuotannossa kokonaisuuteen liittyvät lisäksi ihmisten terveys ja turvallisuus, joiden merkitys korostuu erityisesti tuotantorakenteen tiivistyessä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa mainitaan eläintuotanto useissa kohdin, mutta eläinten hyvinvointi ei esiinny tavoitteissa lainkaan (Keeling ym 2022). Ilmeinen puute kestävän kehityksen tavoitteissa luo ristiriidan: miten edistää kestävää ruokajärjestelmää ilman, että eläinten hyvinvointia ja elinolosuhteita tarkastellaan osana kestävyyttä?
Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen mukaan valtaosa kestävää sikatuotantoa käsittelevästä tutkimuksesta tarkastelee ympäristövaikutuksia, kun taas taloudelliset, sosiaaliset ja hyvinvointiin liittyvät ulottuvuudet jäävät vähemmälle (Gunnarsson ym 2020). Samalla vuorovaikutuksia, synergioita ja kompromisseja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä ymmärretään edelleen huonosti.
Sikatuotannon todelliset kestävyysratkaisut ovat lähes aina monimutkaisia kompromisseja, muistutti tutkija Anna Wallenbeck avaupuheenvuorossaan. Hyvinvointi vähentää eläinten sairastavuutta, mikä tarkoittaa myös pienempää antibioottien käyttötarvetta ja parempaa elintarviketurvallisuutta. Virikkeellinen ympäristö voi lisätä tuottajan kustannuksia, mutta samalla parantaa kasvutuloksia ja vähentää kuolleisuutta. Sikojen ulkokasvatus eteläisemmän Euroopan maissa vie tilaa ja resursseja, mutta parantaa olennaisesti eläinten mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen.
Sikojen hyvinvointi ei ole tuotannon ”pehmeä” lisäelementti, vaan osa eläinten terveyttä, alan sosiaalista hyväksyttävyyttä ja jopa taloudellista suorituskykyä. Ruotsalaisen tulevaisuuden kestävän sikatuotannon raportin mukaan eläinten hyvinvointi toimii tuotannon mahdollistajana. Sen rinnalla keskeistä on tuottajien korkea osaaminen, bioturva, eläinjalostus ja investoinnit.
Kestävä sikatalous voi tukea myös luonnon monimuotoisuutta
Tanskassa tutkittu agroforestry-sikatuotanto hyödyntää metsälaitumia ja vuorottelua: emakot laiduntavat aluetta, jonka jälkeen kasvillisuus saa elpyä ja puita voidaan istuttaa, kertoi tutkija Heidi Maj-Lis Andersen. Kiinnostavan kokeilun tuloksena oli monipuolinen ympäristö, joka mahdollisti sioille lajityypillisen käyttäytymisen ja mahdollisuuden luontaiseen lämmönsäätelyyn. Metsälaitumilla puiden ja ruohokasvien juuristot sitoivat ravinteita eri syvyyksistä, ja ravinteita pystyttiin tarvittaessa myös helposti vähentämään korjaamalla talteen biomassaa, kuten puiden oksia. Taimet ja pienet puut oli kuitenkin suojattava sioilta, jotta ne eivät olisi tulleet syödyiksi. Tutkimus osoitti myös luonnon monimuotoisuuden lisääntyneen laidunalueella.
Liettulaisessa, toistaiseksi julkaisemattomassa tutkimuksessa ulkona kasvatetut siat kasvoivat hyvin mutta tarvitsivat 5–6 % vähemmän väkirehua, ilmensivät 2–3 kertaa enemmän lajityypillistä tutkimiskäyttäytymistä ja saavuttivat hieman paremman rehuhyötysuhteen kuin sisällä pidetyt lajitoverinsa. Valitettavasti villisikapopulaatioissa vuodesta 2014 levinnyt afrikkalainen sikarutto pakotti lopettamaan ulkokasvatuksen Liettuassa. Bioturvasta huolehtiminen on sikojen hyvinvoinnin kannalta kiistattoman tärkeää, mutta rajoittaa myös osaltaan hyvinvointimyönteisiä tuotantomalleja.
Kiristyvät ympäristöpaineet pakottavat kompromisseihin
Yhteiseurooppalaisen WelFarmers-hankkeen mukaan porsastuotannossa toteutettava vapaaimetys lisää tilantarvetta ja laitteistokustannuksia, mutta on porsaiden ja emakoiden hyvinvoinnin kannalta ehdoton parannus. Samalla tuotannon ympäristöpaineet kiristyvät: tarvittava suurempi pinta-ala tuottaa laskennallisesti suuremmat päästöt, ja vapaasti liikkuva emakko likaantuu enemmän kuin häkissä pidetty, ellei lannanpoistojärjestelmä ole optimoitu vapaaimetykseen. Toisaalta moderni lannankäsittely voi vähentää ammoniakki- ja metaanipäästöjä merkittävästi, kun lanta poistetaan nopeasti ja nykyaikaisin ratkaisuin, kertoi WelFarmes-hankkeen Janni Hales Pedersen.
Virikkeiden käytössä pienet muutokset voivat tuoda suuret vaikutukset
Ruotsalaiset ActPig– ja AskThePig-hankkeet osoittivat, että oljen määrän kaksinkertaistaminen onnistui kaikilla tutkituilla tiloilla ilman lannankäsittelyn tukoksia tai hygienian heikkenemistä, ja porsaat olivat puhtaampia kuin ilman olkea kasvaneet. Hankkeiden tuloksista kertoi tutkija Rebecka Westin. Olki lisää sikojen aktiivisuutta ja helpottaa niiden terveydentilan havainnointia. Oljen puuttuminen taas lisää putkenpurentaa ja stereotypioita, joita tuottajat ja jopa eläinlääkärit eivät aina tunnista hyvinvointiongelmiksi. Stereotypioiden havaitseminen on avain olosuhteiden muutokseen ja lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollisuuksien luomiseen sioille kaikissa kasvatusvaiheissa.
***
Kaikkiaan tutkijoiden puheissa korostui, että kestävä sikatuotanto vaatii ympäristön, talouden, sosiaalisen hyväksyttävyyden ja eläinten hyvinvoinnin tasapainottamista. Eläinten hyvinvoinnin huomioiminen vaikuttaa tuotannon hyväksyttävyyteen, eläinten terveyteen, antibioottien käyttötarpeeseen, työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja taloudelliseen tulokseen ja on kestävän tuotannon edellytys.
Lue lisää:
ActPig – Improve pig production, now! Research project
Pikkupossuille tarjottava pureskelumateriaali auttaa vähentämään hännänpurentaa myöhemmässä iässä
SAPARO-sovellus auttaa sikojen hännänpurennan suunnitelmallisessa ehkäisyssä ja hallinnassa