Miten suomalaiset tuottajat pärjäävät hännällisten sikojen kanssa?

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvitti juuri julkaistussa tutkimuksessaan, miten suomalaistuottajat asennoituvat sikojen hännäntypistyskieltoon ja kuinka he selviävät sikojen kasvatuksesta häntineen päivineen.

Hännänpurenta on vakava sianlihantuotannon ongelma, joka alentaa sekä sikojen hyvinvoinnin tasoa että tuottajan taloudellista tulosta. Useassa EU-maassa porsaiden hännät katkaistaan, jotta hännänpurentaa esiintyisi vähemmän. Hännäntypistys on kivulias toimenpide, joka ei kokonaan poista hännänpurentaongelmaa. Suomessa hännäntypistys ei ole laillista, vaan hännänpurentaongelmaa pyritään hallitsemaan lisäämällä mm. sioille tilaa ja tonkimismateriaalia. Uusi tutkimus osoittaa, että suuri osa suomalaisista tuottajista ei haluaisi kasvattaa typistettyjä sikoja, vaikka se olisi laillista.

Professori Anna Valrosin tutkimushanke selvitti kyselytutkimuksin kuinka suomalaiset tuottajat pystyvät kasvattamaan sikoja ilman hännäntypistystä. Vastaajien mielestä ruokintaan liittyvät seikat olivat tärkeimpiä hännänpurennan hallinnassa, ja tonkimismateriaaleista olki oli paras hännänpurennan ehkäisyyn. Hännänpurentatapausten hoidossa keskeisintä oli tunnistaa sikaryhmässä toisten häntiä pureva sika ja siirtää se ryhmästä. Yli 70% vastaajista ei kokenut hännänpurentaa ongelmaksi tilallaan. Vain n. 20% suomalaisista tuottajista kasvattaisi typistettyhäntäisiä sikoja, mikäli se olisi laillista.

Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia hännänpurennan ennaltaehkäisyn kannalta ja vertailtaessa tilanteita eri maiden välillä.

Tulokset on julkaistu Porcine health management -lehdessä.

Lisätietoja

professori Anna Valros, anna.valros(at)helsinki.fi

puh. +358-29-4157400

Managing undocked pigs – on-farm prevention of tail biting and attitudes towards tail biting and docking. Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Laura Hänninen, Tiina Kauppinen, Mari Heinonen, Porcine Health Management 2016

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus