Siirry sisältöön
Takaisin

Tuotantoeläinten suojelua koskevissa asetuksissa uudistustarpeita

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kausi lähenee loppuaan; neuvottelukunta kokoontui nykyisellä kokoonpanollaan toiseksi viimeistä kertaa tammikuussa. Kokouksessa pohdittiin muun muassa ruokapoliittista selontekoa sekä valtioneuvoston eläinlajikohtaisia asetuksia tuotantoeläinten suojelusta.

Eläinten hyvinvointi huomioon ruokapoliittisessa selonteossa

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrottiin, että ruokapoliittinen selonteko on parhaillaan työn alla. Suomalaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta arvioidaan syksyllä 2016 eduskunnalle annettavassa selonteossa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalta toivotaan kommenttia siitä, miten tuotantoeläinten hyvinvointi liittyy ruokapoliittiseen selontekoon.

Todettiin, että tuotantoeläinten hyvinvointi tulisi huomioida ruokapoliittisen selonteon aihealueena. Neuvottelukunta ehdotti, että vastuullisuuden ohella eettisyys, kestävyys ja eläinten hyvinvointi näkyisivät ruokapoliittisessa selonteossa selkeästi. Esiin tuotiin myös toive, että kuluttajat voisivat tulevaisuudessa tehdä tuotevalintoja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Koko alan on hyvä huolehtia siitä, että eläinten hyvinvoinnin osalta toimitaan hyvällä kansallisella tasolla, esimerkkinä sikaelinkeinon laatujärjestelmä.

Eläinten hyvinvoinnin tutkimus auttaa osaltaan ruokaturvan ja ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteuttamisessa. Todettiin, että haasteita eläinten hyvinvointitutkimuksen rahoituksessa riittää, kuten muussakin tutkimusrahoituksessa. Itä-Suomen yliopisto lakkauttaa kuluvan vuoden lopussa oman eläinten hyvinvoinnin tutkimusalansa. Todettiin myös, että eläinten hyvinvointi ja kestävyys ovat EU:n tutkimuspolitiikassa mainittuja teemoja, joten yhteiseurooppalaisia tutkimushankkeita on sitä kautta mahdollista käynnistää.

Uudistustarpeet tuotantoeläinten suojelun lajikohtaisissa asetuksissa

Ministeriön toivoi neuvottelukunnalta ohjeita tuotantoeläinten suojelun lajikohtaisten valtioneuvoston asetusten uudistamiseksi. Tulevaisuudessa voi olla tarvetta myös kokonaan uudelle valtioneuvoston asetukselle tuotantotarkoituksiin kasvatettavien kanien suojelusta.

Neuvottelukunta pohti, missä asetuksissa on eniten uudistustarpeita, ja missä muissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä säädöksissä on puutteita. Eläinten jatkuva sulan juomaveden saanti herätti keskustelua, ja se toivottiin turvattavan säädöstasolla. Vedensaannista on keskusteltu myös eläinsuojelulain uudistuksen työ- ja ohjausryhmissä. Jatkuva juomaveden saanti voi joissain tapauksissa, kuten turkistarhoilla ja hevos- ja porotarhoissa, olla hankalaa järjestää.

Neuvottelukunta ei pitänyt toivottavana, että juomavedestä säätäminen aiheuttaisi vaikkapa nautojen talviulkoilusta tai jaloittelusta luopumisen siksi, että ulkoilualueelle ei ole mahdollista järjestää juomavettä. Jatkuva juomaveden saanti on lajista riippumatta tärkeää, mutta säädökset eivät saisi toimia hyvinvoinnin edistämistä vastaan. Laitettiinpa vesiasia sitten uuteen eläinsuojelulakiin tai lajikohtaisiin asetuksiin, on neuvottelukunnassa hyvä keskustella vedensaannista ja ottaa asiaan kantaa.

Säädösten uusimisen tarpeen ratkaisee säädöksen sisältö, ei niinkään säädöksen ikä. Nautoja koskeva valtioneuvoston asetus on eläinlajikohtaisista asetuksista vanhin, ja aikuisten nautojen säädöksistä puuttuvat kokonaan tilavaatimukset. Lihantuotantoa varten kasvatettaville kaneille ei ole lainkaan säädöksiä, kuten ei myöskään broilereiden ja munintakanojen emolinnuille; näille olisi tarvetta. Eläinten kuljetuksia koskevat säädökset puuttuvat poroilta ja turkiseläimiltä. Eläinten lopetusta ja teurastusta koskevaa valtioneuvoston asetusta ei niin ikään vielä ole, eikä nykyinen lopetus- ja teurastussäädös perustu voimassa olevaan EU-säädökseen (nk. lopetusasetus 1099/2009).

Eläinten käyttäytymistarpeiden näkökulmasta haluttiin kiinnittää huomiota turkisasetuksen uudistustarpeeseen sekä liikkumisen estäviin rakenteisiin muissa eläinten pitotavoissa, kuten parsinavetoissa ja emakoiden porsimis- ja tiineytyshäkeissä. Maidontuottajien kanta oli, että parsinavetoiden kieltämistä säädöksin ei siirtymäajoillakaan hyväksytä. MTK:n jäsenistölleen tekemän kyselyn perusteella parsinavetat häviäisivät Suomesta joka tapauksessa jo vuoteen 2020 mennessä. Sika- ja nautatuotannon talous on huonossa jamassa, mikä vähentää investointeja. Emakoiden vapaaporsitukseen siirtymiseen on tuottajien keskuudessa kiinnostusta, mutta tietoa tarvitaan parhaista vapaaporsitusratkaisuista. Taloudellisia kannustimia tarvitaan lisää, jotta tuotantoympäristöjä voidaan muuttaa eläinten hyvinvointia parantavaan suuntaan. Hyvinvointia tosin tulee arvioida koko tuotantoketjun osalta, sillä eläimen hyvinvointi koostuu olosuhteiden lisäksi muistakin tekijöistä.

Eläinten kivunlievitykseen haluttiin myös parannusta säädöstasolla. Kivuliasta toimenpiteistä mainittiin karjuporsaiden, pässien ja urosporojen eli hirvaiden kastraatiokipu sekä vasikoiden nupoutuskipu. Todettiin, että karjuporsaille annetaan kipulääke kastraation yhteydessä, mutta lääkkeen kipua lievittävä vaikutus toimenpiteen yhteydessä on rajallinen. Euroopan sika-alan toimijoiden parissa kirurgisesta kastraatiosta halutaan päästä eroon vuoteen 2018 mennessä.

Suomi saparopossujen kasvatuksen mallimaa

Neuvottelukunnan iloksi Eviran edustaja kertoi, että Suomessa oli kokouksen aikaan vieraita EU:n Food and Veterinary Office FVO:sta opintovierailulla. Viime vuoden FVO-tarkastuksen yhteydessä tarkastajat olivat vaikuttuneet suomalaisesta osaamisesta sikojen kasvatuksessa ilman hännäntypistystä, ja nyt useamman jäsenmaan edustajia oli tullut tutustumaan suomalaiseen saparosikojen kasvatukseen.

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.