Siirry sisältöön
Takaisin

Lihaa ilman elävien eläinten teuraskuljetuksia

Nauta tekee viimeisen matkansa kotitilan pihalla kujaa pitkin tainnutuspaikalle.

Teuraseläimen elämän viimeiset ajat ovat stressaavat. Teuraskuljetukseen ja siihen liittyvään eläimen teurasautoon lastaukseen, itse kuljetukseen, autosta purkuun ja teurastamon navetassa odottamiseen liittyy vääjäämättä eläintä rasittavia tapahtumia. Siksi liikkuva teurastamo, joka ajaa tilan pihalle, kuulostaa eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaalta ratkaisulta eläimen viimeisiin hetkiin. Kävimme Ruotsissa tutustumassa mobiiliteurastamoon osana suomalaisten elinkeinonharjoittajien delegaatiota. Kiitos matkaseurueelle mukaanpääsystä!

Suomalaisosaamista hyödynnetään Ruotsissa

Mobiiliteurastustoimintaa Ruotsissa harjoittava Hälsingestintan on liikkuvan nautateurastuksen alan pioneeri Euroopassa. Hälsingestintan käyttää toiminnassaan suomalaisen Kometos Oy:n valmistamaa mobiiliteurastamoa. Teurastamorekka, vetoauto ja kaksi täysperävaunua muodostavat normaalin teurastamon pienoiskoossa. Rekka on kehitetty yhteistyössä Hälsingestintanin, Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n ja Kometos Oy:n kanssa.

Teurastamorekka moduleineen

Vierailimme Etelä-Ruotsissa suurella nautatilalla, jossa oli yli 1 000 risteytysemolehmää. Teurastettavat sonnit kuljetettiin siellä muutamia satoja metrejä tilan oman traktorin vetämässä perävaunussa teurastusrekan viereen pystytettyyn odotusaitaukseen, josta ne otettiin yksi kerrallaan moduulin perällä olevaan tainnutuspaikkaan. Viimeinen matka voidaan myös järjestää niin, että eläimet siirtyvät omin jaloin kotikarsinastaan teurastamorekkaan. Eläinten viimeiseen siirtoon osallistuu eläimille tuttu tilan oma väki.

Tainnutus tehdään nautatainnutukselle tyypillisesti pulttipistoolilla, jonka jälkeen eläin ripustetaan ja veri lasketaan kuten tavanomaisessa teurastamossa. Eläinlääkäri on koko toiminnan ajan mukana valvomassa eläinten hyvinvointia ja tarkastamassa jokaisen eläimen teuraskuntoisuuden.

Navetasta naudat kävelevät itse tai ne siirretään peräkärryllä teurastamoon.

Normaali teurastamo minikoossa

Liikkuvan teurastamon perusmiehitys on Hälsigestintanin mukaan viisi työntekijää ja kapasiteetti nautojen teurastuksessa noin 30 nautaa työpäivän aikana.  Henkilökunnan ammattitaito korostuu, sillä mobiiliteurastamossa toimitaan ahtaammissa tiloissa kuin normaalissa teurastamossa.  Moduulissa kulkee mukana vesi ja sähkö. Myös mobiiliteurastamossa teurasjätteiden talteenotto on järjestettävä määräysten mukaan, ja tässä on ollut jonkin verran haasteita. Vierailumme aikana vuodat laitettiin rekan sivulla olevaan säiliöön, josta ne haetaan myöhemmin jatkokäyttöön. Teurasjätteet kipattiin rekan sivulla olevan traktorin kauhaan ja siirrettiin lähellä olevaan säiliöön. Hälsingestintanin kertoman mukaan teurasjätteet käytetään biokaasun valmistukseen.

Suomessa ei vielä liikkuvaa teurastamoa

Suomessa osataan siis rakentaa teurastamorekkoja, mutta tällä hetkellä meillä ei ole yhtään liikkuvaa teurastamoa käytössä. Teuraseläimiä joudutaan Suomessa kuljettamaan melko pitkiä matkoja ja aikoja. Eläintilat, etenkin nautatilat, sijaitsevat hajallaan ympäri maan, teurastamoja on harvassa ja maantieteellisesti Suomi on pitkä maa.

Eläinten hyvinvointi Suomessa II -raportti sisältää Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry:n teuras- ja välityseläinkuljetusten tilastoja vuosilta 2008 ja 2014. Välityseläinkuljetus tarkoittaa sitä, että tilalla syntyneet eläimet, kuten vasikat, kuljetetaan kasvamaan toiselle tilalle. Vuoden 2014 tilastossa SKAL ilmoitti kaikkiaan 17 000 eläinkuljetuskuormaa, mikä oli yli puolet kyseisen vuoden kuormista. Suurin osa, 67 %, tilastoiduista eläinkuljetuksista oli alle yhdeksän tunnin mittaisia.  9–12 tunnin kuljetusten osuus oli 15 % ja yli 12 tunnin kuljetusten osuus 18 %. Verrattaessa vuoden 2014 eläinkuljetusten kestoja vuoden 2008 lukuihin, jolloin SKAL:n tilastossa ilmoitettiin reilut 33 000 eläinkuljetuskuormaa, oli yli 12 tunnin kuljetusten osuus noussut. Kaupallisten eläinkuljetusten kestot dokumentoidaan, mutta valtakunnallisia lukuja on vaikea saada. Julkinen tilastotieto kaupallisten teuras- ja välityseläinkuljetusten kestoista eläinlajeittain olisi hyvä lisä avoimeen eläinten hyvinvoinnista käytävään keskusteluun.

Mobiiliteurastamon etu teuraseläimen hyvinvoinnin näkökulmasta on selvä. Parhaimmillaan sillä vältetään eläintä stressaavat elämän viimeiset vaiheet: lastaus teurasautoon, kuljetus, purku autosta teurastamon navettaan ja ennen teurastusta teurastamon navetassa odottaminen. Suomessa onnistuu liikkuvan teurastamon rakentaminen ja pitkien etäisyyksien maassa teurastamorekan käyttöönotto tuntuisi järkevältä. 

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.