Pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilain luonnos on nyt lausuntokierroksensa päässä ja etenemässä seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnoksessa on useita eläinten hyvinvointia edistäviä tai hyvinvoinnin heikkenemisen riskiä vähentäviä uudistuksia verrattuna voimassa olevaan eläinsuojelulakiin. Periaatteisiin, kuten eläinten lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden huomiointiin, esitetään kuitenkin sallittavan huomattavia poikkeuksia: esimerkiksi eläinten kytkettynä pitäminen pääosin kielletään, mutta vanhojen parsinavetoiden ja porsimishäkkien käyttö sallitaan edelleen. Eläinten hyvinvointikeskus antoi lausuntonsa lakiehdotuksesta; lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.
Eläinten hyvinvoinnin edellytykset paranevat periaatteessa; käytännössä poikkeuksia liikaa ja siirtymäajat pitkiä
Eläinten käyttäytymistarpeiden korostaminen on uuden lakiluonnoksen tärkeimpiä uudistuksia. Käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen liittyy myös eräs suurimmista ristiriidoista lain tarkoituksen ja käytännön välillä: eläimen pitkäaikaisen kytkettynä pitämisen ja liikkumisen rajoittamisen poikkeukset. Emakkojen ja ensikkojen pito liikkumista rajoittavissa porsimis- ja tiineytyshäkeissä sekä maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen pito kytkettyinä parsinavetoissa rajoittavat tutkitusti eläinten olennaisia käyttäytymistarpeita, kuten tarvetta rakentaa pesä ja liikkua. Tarpeiden patoutuminen heikentää eläimen hyvinvointia. Silti näiden eläinten pito käyttäytymistarpeita rajoittavassa pitotavassa saisi rajoittamatta jatkua olemassa olevissa parsinavetoissa ja emakkosikaloissa.
Jatkuvan juomaveden vaatimus eläinten pysyvässä pitopaikassa on ehdoton parannus nykyisiin vaatimuksiin verrattuna. Luonnokseen ehdotettuja poikkeustapauksia tulee kuitenkin tarkastella uudestaan tutkitun tiedon valossa ja säätää tarkemmin asetustasolla. Esimerkiksi perusteluissa mainittujen rekikoirien ja turkiseläinten juomaveden tarvetta olisi selvitettävä. Lisäksi siitokseen käytettävien turkiseläinten jatkuvan veden saannin siirtymäaikaa tulee lyhentää. Perusteluissa esitetty juomaveden tarjoaminen kolmesti päivässä on tarpeellinen vähimmäisvaatimus, jos sääolot estävät tilapäisesti jatkuvan sulan juomaveden tarjoamisen.
Muita lakiluonnoksessa ehdotettuja hyvinvointia edistäviä uudistuksia ovat esimerkiksi velvoite lievittää eläimen kipua kivuliaan toimenpiteen yhteydessä sekä mahdollisuus aiempaa tiukempaan puuttumiseen lainsäädännön keinoin eläinjalostuksen hyvinvointihaittoihin sekä epäeettiseen lemmikkieläinten kauppaan.
Suomen lainsäädännön pysyttävä eurooppalaisen kehityksen kelkassa
Suomi on osa globaalia taloutta. Kotimaan markkinamme ovat pienet, mutta eläintuotteidemme vientinäkymät ovat viime vuosina parantuneet. Eläinten hyvinvointi osana tuotteen laatua on korostunut. Suomen valtti kansainvälisessä kilpailussa on tuotteen laatu. Mikäli laissa eläinten hyvinvoinnista ilmaistaisiin selkeästi tahto luopua tulevaisuudessa siirtymäsäädöksin esimerkiksi porsimishäkeistä, kanojen ja turkiseläinten häkkikasvatuksesta ja sekä parsinavetoista, olisi se selkeä viesti siitä, että Suomella on hyvän eläinterveyden lisäksi tavoite pysyä mukana kansainvälisessä laadukkaiden eläintuotteiden kilpailussa muillakin eläimen hyvinvoinnin osa-alueilla.
Tuotannollisessa toiminnassa eläinten hyvinvointiin liittyvät ratkaisut joudutaan asettamaan taloudellisten mahdollisuuksien rajoittamiin puitteisiin, koska tuotantoeläinten olemassaolo perustuu taloudelliseen toimintaan. Kansainvälisessä kilpailussa tuottajat eivät itse voi juurikaan vaikuttaa markkinoilla määräytyviin hintoihin. Siksi tuotteet, joiden tuottamisessa on huomioitu eläinten hyvinvointi, pitäisi saada eriytettyä massatuotteista, jotta ne erottuisivat ja jotta niistä voisi saada paremman hinnan.
Euroopan unionin eläinten hyvinvointilainsäädännön kehittymistä on syytä seurata erityisen tarkasti. Euroopan komissio ja parlamentti ovat puoltaneet eurooppalaista kansalaisaloitetta eräiden tuotantoeläinlajien häkkikasvatuksen kieltämisestä; kieltoa on kaavailtu voimaan jo vuonna 2027. EU:n jäsenmaissa tapahtuu myös kehitystä eläinten hyvinvoinnin kansallisissa säädöksissä. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat kieltäneet munintakanalinjaan kuoriutuvien kukkopoikasten lopetuksen heti kuoritutumisen jälkeen. Sen sijaan kukkoalkiot on tunnistettava ennen kuoriutumista ja lopetettava munina. Suomen on syytä seurata tarkasti myös EU:n jäsenmaissa tapahtuvaa eläinten hyvinvointisäädösten kehitystä.
Eläinsuhteen muutos näkyy yhteiskunnassa
Käynnissä oleva ruokamurros muuttaa tapaamme käyttää eläimiä. Lihasiipikarja, broilerit, ovat yhä suositumpaa ruokaa. Punaisen lihan korvaaminen broilerinlihalla kasvattaa huomattavasti ruuantuotantoon käytettävien eläinyksilöiden määrää. Broilerien hyvinvoinnin tilaa on siksi pyrittävä aktiivisesti parantamaan, myös lainsäädännöllä. Tiedon karttuessa eläinten tarpeista, lihaa korvaavien kasviperäisten elintarvikkeiden valikoiman laajentuessa ja halvetessa sekä eläinten hyvinvointia koskevien EU-tason säädösten tiukentuessa eläinten käyttö ravinnoksi voi ainakin eurooppalaisissa yhteiskunnissa vähentyä.
Myös suhteemme lemmikkieläimiin on vahvassa muutoksessa, ja tutkimustieto eläinten tarpeista lisääntyy. Lemmikkieläimet koetaan perheenjäseniksi, joiden hyvinvointiin panostetaan yhä enemmän. Kissojen ja koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakolliseksi heijastelee yhteiskunnan käsitystä lemmikkieläimen asemasta: lemmikki ansaitsee turvaa ja huolenpitoa lajista riippumatta. Myös muiden seura- ja harrastuseläinten kohdalla pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin tarvetta tulee vielä selvittää ja pyrkiä EU-maiden rekisterien yhteensopivuuteen. Samalla on tarpeen tehostaa rajavalvontaa, jolla estetään tunnistusmerkitsemättömien eläinten maahantuontia.
Eläinkauppaa rajoittavien pykälien lisääminen lakiesitykseen on tervetullut uudistus. Ehdotettujen pykälien lisäksi kaupallisissa verkkosovelluksissa myyjältä olisi vaadittava vahva tunnistautuminen. Seura- tai harrastuseläinten kauppaa ja luovutusta koskien olisi säädettävä, että eläimen mukana on annettava kirjalliset hoito-ohjeet. Sellaisten eläinten, joille on tehty kosmeettisia toimenpiteitä tai joille on jalostusvalinnoilla aiheutettu perinnöllisiä vikoja, myynti tulisi kieltää, samoin kuin tunnistusmerkitsemättömien ja rekisteröimättömien koirien ja kissojen myynti. Eläinlääkäreille asetettava ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen vuoksi eläimille tehdyistä toimenpiteistä on kiitettävä lisäys jalostuksen aiheuttamien hyvinvointihaittojen ehkäisemiseksi jatkossa.
Lakiteksti ei tunnusta eläimen itseisarvoa
Perusteluihin lain yleisistä periaatteista ja tarkoituksesta sisältyy pohdinta eläimen yhteiskunnallisesta asemasta, ihmisen vastuusta ja eläimen itseisarvosta. Käsitys eläimen itseisarvosta, erotuksena pelkästä väline- tai aineellisesta arvosta, esitetään keskeisenä eläinten kunnioittamisen ja hyvän kohtelun perusteena, mutta mainintaa eläimen itseisarvosta ei ole sisällytetty lakitekstiin eikä määritelmän pois jättämistä perustella.
Eläimen itseisarvon käsite on etiikassa hyvin tunnettu ja määritelty, ja se on sisällytetty mm. Norjan ja Alankomaiden eläinsuojelulakeihin. Eläinten hyvinvointiin liittyvien päätösten taustalla on tehtävä monenlaisia tarkasteluja, joista esille nousevat käytännön syistä usein taloudellisten vaikutusten tarkastelut. Rinnalle tarvitaan eettistä ja yhteiskunnallista tarkastelua.
Eettisessä keskustelussa eläimen itseisarvolla on merkitystä esimerkiksi tilanteissa, joissa on punnittava eläimen ja ihmisen etuja esimerkiksi eläinjalostuksessa (eläimen terveys suhteessa tuotokseen tai rodulta vaadittaviin piirteisiin). Eläimen itseisarvon tunnistaminen tarkoittaa moraalisen aseman antamista eläimelle. Kuten perusteluissa todetaan, itseisarvon tunnustaminen ei saman tien muuta esimerkiksi eläimen oikeudellista asemaa tai kiellä eläimille tehtäviä toimenpiteitä. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun säädökset ja toimenpiteet ovat aikaan, paikkaan ja kustannuksiin sidottuja, mutta niiden suunnittelua ja toteuttamista tulisi aina tarkastella myös perustavien eettisten käsitteiden ja periaatteiden valossa.
Laki eläinten hyvinvoinnista tulee korvaamaan voimassa olevan eläinsuojelulain ja –asetuksen. Lausuntoja ehdotuksesta voi antaa 14.1.2022 asti. Lausuntoja voivat antaa muutkin tahot kuin ne, joilta lausuntoja on pyydetty.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto lakiluonnokseen kokonaisuudessaan täällä
Uusi eläinten hyvinvointilain luonnos nyt lausuntokierroksella
Lakiehdotus, lausuntopyyntö ja muut asiakirjat löytyvät täältä
Katso annetut lausunnot Hankeikkunasta, Lausuntokierros-linkin takaa (yksityishenkilöiden antamia lausuntoja ei julkaista Hankeikkunassa)