fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Uusi eläinten hyvinvointilain luonnos nyt lausuntokierroksella

eläinten hyvinvointilain luonnos nyt lausunnoilla; kuvassa kissa

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle 4.11.2021. Uusi laki tulee korvaamaan parhaillaan voimassa olevan eläinsuojelulain ja -asetuksen. Lakiluonnoksessa keskeisiä muutoksia eläinten hyvinvoinnin nykytilanteeseen toisivat muun muassa uudet säännökset koiran- ja kissanpentujen kaupassa, eläinten jalostuksen aiempaa tiukempi sääntely, jatkuvan juomaveden saanti useimmille eläinryhmille, sekä asteittainen sikojen tiineytys- ja porsimishäkeistä luopuminen. Lypsykarjan pitoa jo olemassa olevissa parsinavetoissa lakiluonnos ei kieltäisi.

Uutta eläinten hyvinvointilakia on valmisteltu vuodesta 2010. Ensimmäistä kertaa hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi oli lausunnolla vuonna 2018, mutta lakiesitystä ei tuolloin saatu käsiteltyä eduskunnassa. Uusi hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on siis järjestyksessään jo toinen.

Nautojen parressa pito edelleen sallittu – jaloitteluvaatimukseen 30 lisäpäivää

Nautojen elinympäristöön uusi laki puuttuisi niin, että lain tultua voimaan kiellettäisiin parsinavetoiden rakentaminen ja käyttöönotto. Käytännössä uusia parsinavetoita ei juuri ole viime vuosina muutenkaan rakennettu, sillä kokonaan uuden parsinavetan rakentamiseen ei enää saa investointitukea. Lypsylehmiä ja hiehoja saisi jatkossakin pitää parsinavetoissa maidontuotantoa varten, mutta parsinavetan lehmien ja hiehojen pitäisi päästä jaloittelemaan vähintään 90 päivänä vuodessa aiemman 60 päivän sijaan. Uusissa pihattonavetoissa lehmille ja hiehoille on luvassa enemmän ulkoilman haistelua, sillä investointitukia on luvattu jatkossa myöntää vain sellaisille pihattonavetoille, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun. Edellä mainittu säädös ei kuitenkaan sisälly eläinten hyvinvointilakiin, vaan tulevaan maa- ja metsätalousministeriön tuettavaa rakentamista koskevaan asetukseen.

Uusille porsitushäkeille kielto

Sikojen elinympäristön suhteen lakiluonnos ottaa yhden selkeän, hyvinvointia edistävän askeleen. Uusissa tai vanhoissakaan sikaloissa ei lain tultua voimaan enää saisi ottaa käyttöön uusia, kiinteärakenteisia häkkiporsituskarsinoita. Olemassa olevat porsitushäkit saisi kuitenkin käyttää loppuun, eikä niiden käyttämiselle esitetä siirtymäaikaa. Porsaiden kastraatioon on lakiin myöhemmin luvassa erilliset säännökset, sillä kirurgisesta kastraatiosta halutaan kokonaan eroon. Siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta siirrytään muihin, sian hyvinvointia vähemmän haittaaviin toimiin, on parhaillaan tekeillä selvitys. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sikojen hyvinvoinnin arvioinnin mahdollisuus teurastamolla sisältyy myös uuteen lakiluonnokseen. Monia sikojen hyvinvoinnistakin kertovia mittareita tarkastellaan teurastamoilla jo nyt lihantarkastussäädösten nojalla, ja vastaava velvoite sisältyy voimassaolevaan eläinsuojelulakiin broilereiden kohdalla.

Kissan- ja koiranpentujen kaupan vaatimuksia tiukennetaan

Kissojen ja koirien hyvinvoinnin kohentamiseksi lakiluonnos antaa uusia työkaluja. Alle puolivuotiaita kissan- ja koiranpentuja ei enää saisi tuoda maahan kaupattavaksi alle kahden kuukauden kuluessa eläimen maahantuonnista. Kissan ja koiran myynti-ilmoituksessa pitäisi jatkossa ilmoittaa maa, jossa eläin on syntynyt, eläimen ikä ja sijaintipaikka sekä ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero.

Eläinlääkärin olisi jatkossa ilmoitettava koirille ja kissoille tekemistään toimenpiteistä, jotka on tehty lemmikkien perinnöllisten vikojen takia. Ilmoitusvelvollisuus liittyy tiukentuviin eläinjalostuksen säännöksiin, ja ilmoitus tehtäisiin tuleviin koira- ja kissareksitereihin.

Uusia ja uudistettavia hyvinvointiasetuksia luvassa

Uuden eläinten hyvinvointilain myötä on tarpeen uudistaa myös lukuisat valtioneuvoston eri eläinlajien hyvinvointia koskevat asetukset. Lisäksi uusia eläinten hyvinvointiin liittyviä asetuksia on tulossa, kuten asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä sekä eläinten jalostuksesta.

Turkiseläinten suojelun valtioneuvoston asetuksen uudistus on ollut kauan tekeillä. Uudistus luvattiin eduskunnassa käsitellyn ja hylätyn Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen yhteydessä vuonna 2013. Tästä Suomen ensimmäisestä eduskunnassa käsitellystä kansalaisaloitteesta on pian kulunut kahdeksan vuotta, mutta turkiseläinten suojelun asetusta ei ole vielä uusittu.

Eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvonta saattaa siirtyä hyvinvointialueiden vastuulle

Eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvonta saattaa tulevaisuudessa siirtyä kunnilta hyvinvointialueille. Tällaista ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämistä kunnilta hyvinvointialueille on tänä vuonna (2021) ehdotettu aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisessa selvityksessä.

Löytöeläinten kuljetusvastuuta ei lakiin

Edelliseen hallituksen esitykseen sisältyi löytöeläinten kuljetus löytöpaikasta eläinten talteenottopaikkaan maakuntien kustannuksella. Kaavailtua maakuntauudistusta ei tullut, eikä löytöeläinten kuljetusta uudessa hallituksen esityksessä velvoiteta millekään taholle. Kunnille ei haluta sälyttää löytöeläinten kuljettamisesta aiheutuvia kustannuksia. Löytöeläinten säilytysvelvollisuus palautetaan lakiluonnoksessa kaavaillusta 10 vuorokaudesta nykyiseen 15 vuorokauteen.

Muutoksia luvassa myös kalastuslakiin

Kalojen ja rapujen hyvinvoinnin edistämiseksi esitetään eläinten hyvinvointilain yhteydessä muutoksia myös kalastuslakiin, johon sisällytettäisiin uusia säännöksiä saaliskalojen vapauttamisesta sekä kalojen ja rapujen lopettamisesta. Saaliskalat ja syöttinä käytettävät kalat olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, mutta velvoite ei koskisi kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Ravut voitaisiin luonnoksen mukaan edelleen lopettaa keittämällä, mutta ne pitäisi keittää riittävän suuressa määrässä kiehuvaa vettä, jotta kuolema olisi mahdollisimman nopea ja kivuton.

***

Lausuntoaikaa hallituksen esitykseen on vuoden 2022 tammikuun 14. päivään asti. Lausunnon saa antaa jokainen, ja se tulee toimittaa kirjallisena maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon. Eduskunnassa lakia on tarkoitus käsitellä kevätistuntokaudella 2022, ja voimaan uusi laki tulisi vuonna 2023. Lain valmistuminen sisältyy pääministeri Marinin hallitusohjelmaan. Eläinten hyvinvointikeskus tulee antamaan ja julkaisemaan oman lausuntonsa lakiluonnokseen lausuntoajan puitteissa.

 

Lue lisää:

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 4.11.21.: Hallituksen esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi lausunnoille

Hallituksen esitys: luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista 2021 – keskeiset muutokset verrattuna hallituksen esitykseen 154/2018 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö

Isoja linjauksia eläinten hyvinvointiin luvassa syksyllä

Eläinten hyvinvointilaki jää uusien päättäjien käsiin

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.