Millaiset ominaisuudet koiralla johtaisivat jalostuskieltoon? Mikä pitäisi olla lyhyin sallittu kuonon mitta suhteessa kallon pituuteen, ja kuinka suuri maavara koiralla tulisi olla, jotta koiran terveys ja hyvinvointi tulisivat turvatuiksi? Muun muassa näitä aiheita käsiteltiin koiranjalostusta pohtivan työryhmän viimeisimmässä kokouksessa. Valmista vastausta pohdintoihin ei vielä ole, vaan ryhmä jatkaa työtään alkuvuodesta.
Lyhytkuonoisuus selkeä hyvinvointiriski koiralla
Jalostustyöryhmän viime joulukuisessa kokouksessa käytiin läpi useita koiranjalostukseen liittyviä teemoja, jotka herättivät sekä yksimielisyyttä että näkemyseroja. Esiin nousivat muun muassa tulevan jalostuskieltolistan tarkennukset, ruuansulatuskanavan sairaudet, lyhytkuonoisuus sekä matalaraajaisuus ja niihin mahdollisesti liitettävien pakollisten seulontatutkimusten tarve.
Erityisen paljon ajatuksia herätti kysymys siitä, pitäisikö äärimmäisen lyhytkuonoisten koirien käyttö jalostuksessa kieltää kokonaan. Todettiin, että EU:n tulevassa asetuksessa koirien ja kissojen hyvinvoinnista äärimmäinen lyhytkuonoisuus saatetaan lisätä kiellettyjen ääripiirteiden listalle, joten asiaan varautuminen olisi Suomessa viisasta jo nyt.
Lyhytkuonoisuuteen liittyvät jalostuksen ongelmat tunnistettiin laajalti. Äärimmäisen lyhyt kuono lisää riskiä hengitystieongelmiin, vaikka kuonon pituus ei erottele oireellisia ja oireettomia yksilöitä rodun sisällä kovin hyvin. Toisaalta nähtiin, että jo nyt esitetyt jalostuskieltolistaukset voisivat riittää karsimaan oireelliset koirat pois jalostuksesta ja parantamaan hyvinvointia.
Kuonon mittaamisesta keskusteltaessa todettiin, että jos äärimmäinen lyhytkuonoisuus suljettaisiin jalostuksesta pois, tarvittaisiin tutkittu ja yhtenäinen mittausmenetelmä. Yhtenä vaihtoehtona mainittiin CFR-mittaus (cranio-facial ratio), vaikka sen käytössäkin tiedetään olevan haasteensa. Mittaaminen nähtiin silti ainoana realistisena keinona määritellä äärimmäinen lyhytkuonoisuus.
Koiran lyhytraajaisuus yhteydessä raajojen vääntymiseen
Matalaraajaisuudesta eli pienestä maavarasta koirien hyvinvointi- ja terveysongelmien taustalla käytiin myös keskustelua. Mitään tietyn maavaran raja-arvoa ei esitetty, vaan pohdittiin, tulisiko raja-arvon alittaville koirille teettää pakollisia seulontatutkimuksia perinnöllisten sairauksien varalta ennen jalostuskäyttöä. Selkärangan välilevyjen kalkkeumilla ei ole suoraa yhteyttä matalaraajaisuuteen, ja kalkkeumille altistavaa retrogeeniä tiedetään esiintyvän sekä lyhyt- että pitkäjalkaisillakin koirilla. Sen sijaan raajojen lyhyyden ja vääntymisen todettiin usein kulkevan käsi kädessä, ja vääntyminen voi aiheuttaa koirille monenlaisia hyvinvointiongelmia. Jotta matalaraajaisuuden aiheuttamiin ongelmiin olisi mahdollista puuttua tehokkaasti, tarvittaisiin selkeä mittausmenetelmä ja arviointiasteikko, jolla raajojen taipuminen, matalaraajaisuus tai pieni maavara voitaisiin luotettavasti todeta.
Pidempiraajaisten yksilöiden suosiminen jalostuksessa voi johtaa raskaampirakenteisiin koiriin, mikä ei myöskään ole toivottavaa, jos rakenne ei palvele koiran hyvinvointia. Jonkinlainen minimisääntö raajojen pituudelle tai maavaralle voisi olla tarpeen ääripiirteisiin tähtäävän jalostuksen estämiseksi, työryhmä pohti. Myös EU-komissio saattaa tulevaisuudessa ottaa asiaan kantaa määritellessään jalostuksessa kiellettyjä ääripiirteitä.
Onko kaikkien koirarotujen ylläpitäminen tarpeellista?
Huolena nousi esiin, että äärimmäisen lyhytkuonoisten tai matalaraajaisten koirien jalostuskielto voisi johtaa joidenkin rotujen katoamiseen Suomesta. Ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi siirtymäaikaa, jonka aikana roturisteytykset pidempikuonoisten koirien kanssa olisivat sallittuja, vaikka todettiin, etteivät risteytykset välttämättä riitä ylläpitämään vähälukuisia rotuja.
Kokonaan toinen keskustelunaihe taas on, onko kaikkien nyt olemassa olevien koirarotujen ylläpito Suomessa tai maailmalla ylipäätään välttämätöntä ja eettisesti hyväksyttävää, jos roduissa tiedetään esiintyvän koiran hyvinvointia olennaisesti heikentäviä ominaisuuksia.
Erikoisruokavaliosta ei jalostuskieltoon
Koirien ruoansulatuskanavan sairauksista keskusteltaessa huolta herätti se, että erikoisruokavalioita käytetään nykyään laajasti myös ilman selkeää terveydellistä perustetta. Jos koiran tarve erikoisruokavaliolle katsottaisiin osoitukseksi ruoansulatuskanavan sairaudesta, tämä voisi pahimmillaan johtaa tarpeettomiin jalostuskieltoihin. Työryhmä pohti, tulisiko sääntelyä tarkentaa koskemaan vain jatkuvaa lääkitystä vastaavia erityisruokavalioita tai selkeästi pitkäaikaisia ja kroonisia sairauksia, jotka edellyttävät jatkuvaa eläinlääkärin hoitoa. On myös mahdollista, että jalostusasetuksessa erityisruokavaliot jätetään kokonaan pois ja keskitytään vain jatkuvaa lääkitystä vaativiin ruuansulatuskanavan sairauksiin.
***
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman jalostustyöryhmän tehtävänä on laatia tulevaa jalostusasetusta varten ehdotus koiranjalostusta koskevista pykälistä. Pykälissä määritellään sallitun ja kielletyn jalostuksen rajat sekä se, millaisia eläimiä ei saa lisäännyttää, mitkä ovat kiellettyjä ja sallittuja menetelmiä lisäännyttämisessä, sekä miten hallitsematon lisääntyminen estetään. Säädettäviä vaatimuksia on tarkoitus soveltaa kaikkiin koiriin rotuun katsomatta. Koirien lisäksi jalostusasetukseen tullaan sisällyttämään ainakin turkiseläimet ja mahdollisesti myös kissat.
Työryhmässä on edustus mm. aluehallintovirastosta, Ruokavirastosta, Kennelliitosta, Suomen koirankasvattajain liitosta, Eläinlääkäriliitosta, SEY Suomen eläinsuojelusta sekä Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Ryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Työryhmän työn päätteeksi järjestetään kaikille avoin webinaari, jossa asetusluonnoksen koiranjalostusta koskeva sisältö esitellään ja ehdotus annetaan lausunnoille. Työryhmän kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta EHK bloggaa kokousten sisällöstä eläintietosivuilla.
Lue lisää:
Vain tervettä koiraa saisi käyttää jalostukseen, mutta millainen on terve koira?
Koiranjalostus syynissä – uutta jalostusasetusta valmistellaan
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 27.5.25: Työryhmä koirien jalostussääntelyn valmisteluun
Koirien jalostukseen ja hyvinvointiin keskittyvä työryhmä aloitti asetusvalmistelun tukena
Eläinvaltakunta-podcastissa kysytään, miksi jalostamme sairaita eläimiä