Planetaarinen hyvinvointi käsitteenä nousee tieteellisessä ja kansalaiskeskustelussa koko ajan vahvemmin esiin. Sairauksien poistamisen ja terveyden vaalimisen eetoksesta siirrytään yhä enemmän kohti kokonaisvaltaista, kaikki lajit ja elollisen elämän muodot käsittävää hyvinvointia. Planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen tarjoaa monia hyötyjä niin ihmiselle kuin muille eläimille ja ympäristölle.
Terveyspuheesta kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia
Vielä parikymmentä vuotta sitten puhuttiin ennen muuta eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Sitten tiedemaailma kiinnostui ihmisen, eläinten ja ympäristön yhteisestä terveydestä (one health). Terveys ei kuitenkaan ole yhtä kuin hyvinvointi eikä se yksin tee meitä onnellisiksi, joten jossain vaiheessa käsitettä laajennettiin hyvinvointiin: hyvinvointi sisältää terveyden mutta myös muita hyvän elämän kannalta tärkeitä tekijöitä, kuten mahdollisuuden tyydyttää perustarpeet, toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeita, hoitaa sosiaalisia suhteita – pätee niin ihmisiin kuin eläimiin. Yhteisen hyvinvoinnin käsite (one welfare) tuli siis kattamaan ihmisen, eläinten ja ympäristön yhteisen hyvän, kestävän yhteiselon sopusoinnussa kaikki keskenään.
Yhteinen hyvinvointikaan ei vielä ollut käsitteenä lopulta riittävän laaja; nyt tiedemaailmassa ja muuallakin puhutaan planetaarisesta hyvinvoinnista. Planetaarisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisten, eläinten, ympäristön ja koko maapallon elinympäristöjen ja -olosuhteiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä kestävällä tavalla. Käsite planetaarinen hyvinvointi kattaa laajasti eri näkökulmia, kuten hyvinvoinnin, terveyden, ympäristönäkökulmat, talouden ja sosiaaliset näkökulmat. Tavoitteena on luoda ihmisten ja luonnon välille tasapainoinen suhde, jossa kaikki voivat hyvin.
Viheliäiset ongelmat uhkaavat koko ekosysteemiä
Olento, joka tuhoaa ympäristönsä, tuhoaa lopulta myös itsensä. Näin sanoi englantilainen antropologi Gregory Bateson, joka piti länsimaista ihmiskeskeistä ajattelua keskeisenä perussyynä ekologiseen kriisiin. Batesonin mukaan jäsennämme maailmaa kategorisoivasti ja dualistisesti. Näemme luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin toisistaan erillisinä, samoin kuin ihmisen mielen ja ruumiin. Ihmisen ja muiden eläinten hyvinvointi sekä luonnon tila ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan. Planetaarinen hyvinvointi kytkee ihmisen osaksi luontoa: ihminen voi hyvin vain, jos luonto voi hyvin.
“The creature that wins against its environment destroys itself.” – Gregory Bateson
Ihmislaji on viime aikoina osoittanut huomattavaa kykyä tuhota itseään ja muita lajeja. Me sodimme ja tapamme, me ajamme muita lajeja sukupuuttoon, lämmitämme maapallon paikoitellen elinkelvottomaksi ja luomme olosuhteita, joissa katastrofeja syntyy. Samalla meitä itseämme uhkaavat valtavan mittaluokan viheliäiset ongelmat: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, maailmanlaajuisiksi pandemioiksi äityvät taudit, kuten koronavirustauti ja parhaillaan maailmalla leviävä lintuinfluenssa, sekä mikrobiresistenssi, jossa bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille ja tavallisistakin bakteeri-infektioista voi tulla tappavia. Nämäkään eivät ole ihmisestä irrallaan syntyneitä ilmiöitä, vaan pitkälti juuri ihmistoiminnan ansiosta kehittyneitä.
Mutta toivoa ei kannata menettää: planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen tarjoaa monia hyötyjä niin ihmisen kuin eläinten terveydelle ja ympäristölle. Tauteja voidaan torjua osin samoilla keinoilla kuin ilmastokriisiä ja luontokatoa. Samalla voidaan parantaa elinympäristöjen laatua ja yhteistä hyvinvointia.
Planetaarinen hyvinvointi on meidän kaikkien yhteistä hyvinvointia ja kuuluu kaikille elollisille, tunteville, reagoiville olennoille. Eläinten hyvinvoinnin määritelmän mukaan hyvinvointi on eläimen kokemus omasta fyysisestä ja psyykkisestä tilastaan, ja sama pätee myös ihmiseen. Hyvinvoinnin peruspalikat lajiin katsomatta on hyvin samanlaiset keskenään.
Taudeista ja antibioottiresistenssistä tullut maailmanlaajuinen uhka
Mikrobilääkeresistenssi on jatkuvasti kasvava uhka yhteiselle planetaariselle hyvinvoinnillemme. Mikrobilääkkeet pelastavat joka päivä lukuisia ihmis- ja eläinhenkiä, mutta niiden liiallisen ja varomattoman käytön seurauksena kehittyvä resistenssi tappaa maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi HIV tai malaria.
Kun ihminen tuo yhteen eläimiä, useita eri lajeja, altistaa ne stressille ja taudinaiheuttajille, pitää eläimille sopimattomassa ympäristössä ja liian ahtaasti, taudinaiheuttajat runsastuvat. Taudit pääsevät leviämään eläimissä, ja tiiviissä kontaktissa ollessa voivat tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa vakavia, maailmanlaajuisia taudinpurkauksia, esimerkkeinä koronavirus ja lintuinfluenssa. Kun huonoissa olosuhteissa pidetyillä eläimillä runsastuvia tauteja hoidetaan ja ennaltaehkäistään mikrobilääkkeillä, luodaan pohjaa maailmanlaajuisille, antibiooteille vastustuskykyisille bakteerikannoille, jotka uhkaavat niin eläinten kuin ihmisen henkeä ja terveyttä.
Vaikka lintuinfluenssatapausten kokonaismäärä on edelleen alhainen edellisvuosiin verrattuna, viime vuoden lopulla tapaukset lisääntyivät villi- ja kotieläinlinnuissa selvästi. Suurin osa sekä luonnonvaraisten että kotieläinlintujen havainnoista löytyi Etelä- ja Keski-Euroopasta, pääasiassa alueilta, joilla siipikarjatiloja on paljon. Tilojen suuri määrä ja siipikarjan tuotantotapa näyttivät vaikuttavan taudin leviämiseen tilojen välillä. Lintuinfluenssaviruksen alatyyppi, joka aiheuttaa luonnonvaraisten lintujen massakuolleisuutta, on levinnyt laajasti eri alueilla ja useissa luonnonvaraisissa lintulajeissa. Tartuntariski ihmiseen on tällä hetkellä Euroopassa niillä, jotka työskentelevät tartunnan saaneiden eläinten kanssa tai altistuvat niille tai saastuneelle ympäristölle.
Yhdysvalloissa on lintuinfluenssassa havaittu kasvua nautakarjassa: tapauksia on jo 800 16:ssa eri osavaltiossa. Virusta on löydetty myös vähittäiskaupoissa myytävässä raakamaidosta. Lintuinfluenssa on tarttunut ensimmäistä kertaa myös sikoihin, mikä on huolestuttavaa, koska siat voivat saada samanaikaisesti erityyppisiä influenssaviruksia, jotka voivat sopeutua ja levitä muihin lajeihin.
Mikrobilääkkeiden käytön ja mikrobilääkeresistenssin vähentämisellä tavoitellaan ensisijaisesti ihmisen hyvinvointia. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin yksi keino vähentää näiden lääkkeiden käyttötarvetta ja siten pienentää resistenssiä. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää siksikin, että se vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta. Pohjoismaissa eläinten mikrobilääkkeitä käytetään vähiten maailmassa, ja tästä hyvästä tilanteesta kannattaa pitää kiinni.
Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä planetaarisen hyvinvoinnin eteen?
Suurten linjojen vetäminen kuuluu poliittisille päättäjille ja vaatii kansainvälistä yhteistyötä hallitusten, suuryritysten ja erilaisten yhteisöjen välillä. Mutta on myös keinoja, joita jokainen voi käyttää ja joilla on merkitystä. Jokapäiväisillä valinnoillamme on hyvinvointivaikutus, niin meihin itseemme kuin eläimiin ja ympäristöön.
Tutkimusten mukaan osa suomalaisista on valmiita maksamaan ruokaostoksilla hieman enemmän siitä, että liha, maito tai kananmunat ovat peräisin valvotusti hyvinvoivista elämistä. Hyvinvointivalvottuja eläintuotteita on jo jonkin verran saatavilla. Tehokas keino vaikuttaa omilla kulutusvalinnoilla on myös vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Paljon eläinperäisiä tuotteita kuluttava ihminen hyötyy myös terveydellisesti eläinperäisen ruoan syönnin vähentämisestä.
Eläinten hyvinvoinnin huomioiminen on kannattavaa paitsi eläinten itsensä, myös meidän ihmisten ja ympäristömme turvaamiseksi. Eläinten tunnustaminen tunteviksi, merkityksellisiksi yksilöiksi on myös moraalinen velvollisuutemme.
”Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiään.” – Mahatma Gandhi
***
Teksti on nähnyt päivänvalon alun perin YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon Suomen avajaistilaisuuden puheena. Tapahtuman järjesti Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry.
Lue lisää:
Planetaarinen hyvinvointi kuuluu kaikille tunteville olennoille