Kissa on elänyt ihmisten kodeissa ja kaupungeissa tuhansia vuosia. Kissan mielenliikkeitä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Mitä me oikeastaan tiedämme kissoista?
Tutkimuksen kautta on opittu, että kissa osaa laskea ja se saattaa ymmärtää jotakin kellonajoista. Kissoilla on myös yllättävän hyvä pitkä- ja lyhytaikainen muisti. Syy-seuraussuhteiden tulkinnassa ne kuitenkin vaikuttavat olevan kehnoja.
Kissayksilöillä on omat persoonallisuutensa ja temperamenttinsa, joihin tosin voi vaikuttaa. Ihmisen kannalta mieluisimpia tuloksia saavutetaan, kun kissanpentu totutetaan vaikutusherkässä iässä käsittelyyn ja muihin eläimiin.
Kissa todennäköisesti muodostaa jonkinlaisen kiintymyssuhteen omistajaansa. Se tunnistaa omistajansa äänestä, hakee hänestä turvaa ja saattaa kokea eroahdistusta. Kissa pyrkii kommunikoimaan omistajansa kanssa mm. erilaisilla kehräyksillä. Katseet puolestaan eivät ole kissalle niin tärkeitä.
Kissaa on kenties tutkittu liikaa siitä näkökulmasta, mitä kissa ei ole. Kissaa on tulkittu vertaamalla sitä koiraan, eikä kissojen omien kognitioiden kautta. Tämä on johtanut käsityksiin kissasta itsekkäänä ja tunnekylmänä eläimenä.
Tiedemaailma tekee kuitenkin jatkuvasti uusia oivalluksia kissan perimmäisistä aivoituksista ja kommunikointitavoista. Kissan tutkiminen omana eläimenään kannattaa, sillä tutkimustulokset voivat parantaa ihmisten ja kissojen välistä vuorovaikutussuhdetta.
Teksti: Leena Pihkala
Teksti perustuu Kristyn R. Vitale Shereven ja Monique A. R. Udellin artikkeliin What’s inside your cat’s head? A review of cat (Felis silvestris catus) cognition research past, present and future.