Luontokuvaus mielletään usein myönteiseksi tavaksi nauttia luonnosta. Luonnossa liikkuvalla ihmisellä on kuitenkin vaikutuksensa luonnonvaraisiin eläimiin. Usein se on häviävän pieni, mutta toistuvana ja tietyissä olosuhteissa, kuten pesintäaikana, vaikutus voi olla eläimen hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta merkittävä. Kestävä luontoharrastus edellyttää, että ihmisen toimintaa arvioidaan eläinten näkökulmasta ja tutkittuun tietoon nojaten.
Luonnossa liikkuva ihminen vaikuttaa muihin eläimiin
Luontokuvauksen, luontoturismin ja luonnossa liikkumisen vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin on tutkittu pitkään. 69 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta sisältäneen katsauksen mukaan lähes 90 % tutkimuksista raportoi luonnossa liikkuvien ihmisten kielteisistä vaikutuksista lintuihin. Vaikutukset näkyivät lintujen fysiologiassa, käyttäytymisessä ja populaatiotason ilmiöissä, kuten lintujen runsaudessa ja lisääntymismenestyksessä (Steven ym. 2011).
Vielä laajempaa näkökulmaa virkistyskäytön vaikutuksiin tarjoilee 274 tieteellisen artikkelin katsaus, jonka mukaan yli 93 % tutkimuksista dokumentoi luonnossa liikkuvilla ihmisillä olevan vaikutusta eläimiin, erityisesti nisäkkäisiin ja lintuihin. Vaikutukset ilmenivät useimmiten eläimen käyttäytymisen tai fysiologian negatiivisina muutoksina. Talviaikaan ihmisen toiminta luonnossa erottui eläinten kannalta erityisen häiritsevänä (Larson ym. 2016).
Häiriö ei aina näy ulospäin. Metsoja tutkittaessa on havaittu, että ihmisen talviaikainen läsnäolo ja luonnon virkistyskäyttö nostaa lintujen stressihormonitasoja, vaikka käyttäytymismuutokset eivät olisi ilmeisiä. Metsäkanalintujen energiansaanti on kriittistä talven yli selviytymisessä, ja kaikki sitä häiritsevä voi heikentää yksilöiden selviytymistä ja lisääntymistä pitkällä aikavälillä (Thiel ym. 2011).
Haahkakolonioista tehty tutkimus taas osoittaa, että ihmisten vierailujen ajoitus on ratkaisevaa pesimämenestyksen kannalta: varhaiset häiriöt haudonnan alussa johtavat selvästi heikompaan pesimätulokseen kuin myöhemmin tapahtuneet vierailut. Suurin osa pesätuhoista tapahtuu jo ensimmäisen käynnin jälkeen, mikä korostaa yksittäisenkin häiriön merkitystä herkässä elämänvaiheessa (Bolduc & Guillemette 2003).
Pesimärauhan kunnioittaminen turvaa luonnoneläinten hyvinvointia
Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen eläinten tahallisen häiritsemisen erityisesti eläinten lisääntymisaikana sekä tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muilla niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Jos rauhoitettua eläintä haluaa kuvata ja tiedostaa kuvauksen mahdollisesti aiheuttavan häiriötä eläimelle, on kuvaukseen haettava lupa- ja valvontavirastolta poikkeuslupa, yksityisillä mailla maanomistajan lupa sekä Metsähallituksen lupa, jos kuvausalue on Metsähallituksen hallinnoimalla suojelualueella. Myös tutkimusta, koulutusta ja valistusta varten tehtävä kuvaus edellyttää lupa- ja valvontavirastolta haettavaa poikkeuslupaa.
Eläinten hyvinvoinnin, selviytymisen ja lisääntymismenestyksen turvaamiseksi häirintäkieltoa on tärkeää noudattaa. Myös Suomen luonnonvalokuvaajien eettisissä periaatteissa korostetaan, että pesimärauhaa on kunnioitettava, luonnossa on liikuttava hiljaa ja huomaamattomasti, ja otettava etäisyyttä tai poistuttava paikalta, jos huomaa kuvauskohteen hätääntyvän ihmisen läsnäolosta. Kuvauskohteisiin on hyvä perehtyä etukäteen, jotta voi tunnistaa kohteelle vahingollisen kuvaustoiminnan rajat ja merkit.
Eettisten periaatteiden mukaan luontokuvaaja liikkuu luonnossa hienotunteisesti ja asettaa kuvaustilanteissa aina luonnon edun oman etunsa edelle. Kuvaaja huolehtii siitä, että ei toiminnallaan muuta kohteen luontaista käyttäytymistä tai sen elinympäristöä, noudattaa luonnossa liikkumista ja toimimista koskevia lakeja sekä määräyksiä, sekä hankkii tarvittavat luvat viranomaisilta ja maanomistajilta.
Teksti on julkaistu alun perin Luontokuva-lehdessä 3/2026.
Lue lisää:
Steven, R., Pickering, C. & Guy Castley, J. 2011. A review of the impacts of nature based recreation on birds. J Environ Manage. 92(10):2287-94. 10.1016/j.jenvman.2011.05.005
Larson, C,L,, Reed, S.E., Merenlender, A.M. & Crooks, K.R. 2016. Effects of Recreation on Animals Revealed as Widespread through a Global Systematic Review. PLoS ONE 11(12): e0167259. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0167259
Bolduc, F. & Guillemette, M. 2003. Human disturbance and nesting success of Common Eiders: interaction between visitors and gulls. Biological Conservation 110(1): 77-83. https://doi.org/10.1016/S0006-3207(02)00178-7
Thiel, D., Jenni-Eiermann, S., Palme, R. & Jenni, L. 2011. Winter tourism increases stress hormone levels in the Capercaillie Tetrao urogallus. Ibis 153: 122-133. https://doi.org/10.1111/j.1474-919X.2010.01083.x
Luontokuva paljastaa ihmisen vaikutuksen eläimiin
Eläinten ruokinta kuvauspaikoilla – mitä sen vaikutuksista tiedetään?
Eläin hädässä – milloin pitäisi auttaa, milloin antaa luonnon hoitaa?