Eläinvaltakunta-podcastin ruotsinkielisen jakson aiheena on tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa ja Ruotsissa. Asiantuntijavieraina ovat professori Anna Valros Helsingin yliopistosta ja eläinlääkäri Elina Åsbjer Ruotsin kansallisesta eläinten hyvinvointikeskuksesta (SLU). He keskustelevat EU:n ohjaavasta lainsäädännöstä, Suomen ja Ruotsin eläinsuojelulainsäädännön eroista erityisesti sikojen ja broilereiden kohdalla sekä kulttuurisista ja kuluttajalähtöisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat eläintenpidon vaatimuksiin.
Suomi vs Ruotsi
Suomessa ja Ruotsissa eläintenpidolle asetetut vaatimukset ylittävät usein EU:n minimitason. Ruotsissa eläinten hyvinvointia on pyritty parantamaan lainsäädännöllä jo varhain, ja sääntely onkin siellä monin osin tiukempaa kuin Suomesta. Esimerkiksi porsitushäkit on Ruotsissa kielletty ja antibioottien käytön kielto kasvun edistämiseen jo vuosikymmeniä sitten johti tuotantotapojen kehittämiseen eläinlähtöisempään suuntaan.
Vaikka tuotantoeläimiä on jalostettu ja kasvatettu pitkään ihmisen tarpeisiin, niiden käyttäytymistarpeet ovat yhä vahvasti läsnä. Sioilla on esimerkiksi voimakas tarve tonkia, tutkia ympäristöään ja rakentaa pesä. Kun tällaiset lajityypilliset tarpeet estetään, seurauksena voi olla stressiä ja ongelmakäyttäytymistä, kuten hännän puremista. Hännän typistäminen ei ratkaise itse ongelmaa, vaan ainoastaan peittää sen oireet. Taustalla oleva stressi tulisi purkaa parantamalla eläinten elinolosuhteita.
Jaksossa pohditaan myös sitä, miksi tuotantoeläimiä kohdellaan eri tavalla kuin esimerkiksi lemmikkejä, vaikka niiden tarpeet ja kyvyt voivat olla hyvin samankaltaisia. Lainsäädäntö ei pohjaudu pelkästään eläinten näkökulmaan, vaan se on monien yhteiskunnallisten ja taloudellisten intressien kompromissi. Todellisuus eläintuotannossa ei ole mustavalkoinen – osa tiloista toimii korkealla hyvinvointitasolla, kun taas toiset noudattavat vain minimitasoa.
Lopuksi herää kysymys: olisimmeko valmiita maksamaan hieman enemmän eläinperäisestä tuotteesta, jos se tarkoittaisi parempaa hyvinvointia eläimille? Voisimmeko samalla vähentää kulutusta kohtuullisemmalle tasolle eläinten, ympäristön ja oman terveytemme vuoksi?
Obs! Läs mer om ämnet i vår svenskspråkiga blogg