Miten lemmikin ja ihmisen hyvinvoinnin kokemukset kietoutuvat toisiinsa? Mitä voimme oppia kimalaisilta, ja millaista on kissan sosiaalinen elämä? Eläimen ja ihmisen välinen suhde sekä yhteinen hyvinvointi olivat kantavia teemoja eurooppalaisessa eläinlääkärikongressissa Helsingissä. Eläinten hyvinvointiin, kliiniseen käyttäytymistieteeseen, lakiin ja etiikkaan keskittynyt kansainvälinen kongressi kokosi yhteen lähes 300 osallistujaa ja tieteentekijää.
Yhteinen hyvinvointi vaikuttaa molempiin suuntiin
Ihmisen, muiden eläinten ja ympäristön muodostamassa verkostossa yhteinen terveys ja hyvinvointi ovat erottamattomia. Niiden tutkiminen ja edistäminen on pitkäjänteinen, monitieteistä lähestymistä vaativa haaste. Mutta mitä yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet merkitsevät tavallisille lemmikinomistajille – meille, jotka jaamme arkemme kissojen, koirien ja muiden seuraeläinten kanssa?
Ihmisen hyvinvointi vaikuttaa suoraan hänen lemmikkinsä elämään, ja päinvastoin, muistutti Jyväskylän yliopiston dosentti Miiamaaria Kujala avauspuheenvuorossaan. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi koirien ja omistajien stressitasot voivat synkronoitua: jos ihminen on jatkuvasti kireä ja väsynyt, myös koira voi oireilla. Toisaalta eläinten läsnäolo voi tukea ihmisen mielenterveyttä: terapiaeläimet helpottavat ahdistusta, yksinäisyyttä ja jopa fyysistä kipua.
Ihmisen ja eläimen persoonallisuuksilla on olennainen merkitys keskinäisen suhteen muodostumisessa. Ihmisen persoonallisuus muokkaa paitsi ihmisen ja koiran välistä sidettä, myös koiran käyttäytymistä. Koirayksilöiden välillä on suuria eroja, mutta myös rodut eroavat toisistaan, eikä sama kasvatus- ja vuorovaikutustapa toimi kaikilla koirilla. Vahva kiintymys koiran ja omistajan välillä tukee molempien hyvinvointia, mutta liian tiivis side voi aiheuttaa esimerkiksi eroahdistusta koiralle. Koiran stressistä kertova sykevälivaihtelu taas on paras selittäjä omistajansa sykevälivaihtelulle – parempi kuin koiranomistajan ikä tai aktiivisuus.
Empatia on välttämätöntä eläinten kokemusten ymmärtämisessä, mutta omistajan empaattisuus ei yksin riitä turvaamaan lemmikkieläimelle hyvää elämää. Ilman tietoa ja sen soveltamista lemmikinpitoon hyväntahtoinenkin omistaja voi tehdä virhearvioita. Antropomorfismi eli ylilyövän inhimillistävä näkökulma eläimeen saattaa johtaa väärinkäsityksiin eläimen todellisista tarpeista. Esimerkiksi omistaja voi tulkita koiran näyttävän syylliseltä, mutta ilme ei todennäköisesti kerro koiran katumuksesta, vaan on osa sen ihmiselle suuntaamaa, rauhoittavaa viestintää.
Kimalaiset muistuttavat älykkyyden monimuotoisuudesta
Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin käsite ei rajoitu vain nisäkkäisiin. Oulun yliopiston dosentti Olli Loukolan tutkimus kimalaisista osoitti, että pienetkin aivot voivat yllättää käyttäytymisen joustavuudella. Loukolan tutkimat kimalaiset oppivat toisiltaan, ratkaisevat monimutkaisia tehtäviä, käyttävät työkaluja ja osoittavat leikin kaltaista käyttäytymistä.
Loukolan löydökset herättävät kysymyksiä: voiko hyönteisillä olla tietoisuus? Voivatko ne kokea kipua, mielihyvää tai muita tunteita, joista tavallisimmin puhutaan lähinnä ihmisen ja muiden nisäkkäiden kyseessä ollessa? Tiede ei vielä anna varmoja vastauksia, mutta varovaisuusperiaatteen mukaisesti hyönteistenkin kohtelua olisi tarkasteltava uudelleen. Eläinten kognitio, tuntemukset ja kokemukset eivät näytä riippuvan niinkään aivojen koosta kuin niiden rakenteesta ja toiminnasta, mikä haastaa perinteisiä käsityksiämme eläinten sisäisestä maailmasta.
Kissojen salatut elämät
Kissa on perinteisesti leimattu eläimeksi, joka on oman tiensä yksinäinen kulkija. Kotikissa on kuitenkin eläin, jolla voi olla hyvin monimuotoisia sosiaalisia suhteita ja verkostoja, osoittavat yhdysvaltalaisen Unity Environmental Universityn apulaisprofessori Kristyn Vitalen tutkimukset. Myös vapaana elävät kissat muodostavat monimuotoisia yhteisöjä, joissa sosiaalinen elämä on joustavampaa kuin tähän asti on tunnettu.
Kissoilla on kyky tunnistaa ihmisten sanat, eleet ja jopa mielialat. Kissat muodostavat kiintymyssuhteita ihmisiin samaan tapaan kuin pennut emoonsa. Tieto voi auttaa ymmärtämään, miksi osa kissoista hakeutuu tiiviisti omistajansa seuraan, kun taas toiset pysyttelevät etäämmällä. Ihmisen rauhallinen ja ennakoitava läsnäolo parantaa merkittävästi kissan hyvinvointia, Vitale muistutti puheessaan.
***
Tiede paljastaa koko ajan yhä enemmän ihmisten ja eläinten emotionaalisten ja fysiologisten siteiden samankaltaisuudesta ja merkityksestä toisillemme. Se on osoittanut, ettei hyvinvointi ole vain yksilön oma asia, vaan se on jaettua, vuorovaikutuksessa rakentuvaa ja ylläpidettävää. Oli kyse lemmikin ja omistajan kokemasta stressistä, kimalaisten kokemusmaailmasta tai kissojen hienovaraisesta sosiaalisuudesta, viesti on sama: olemme osia samassa kokonaisuudessa, jonka hallinta vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä lajiin, älykkyyteen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta.
Yhteisen hyvinvoinnin edistämisen voi myös nähdä kutsuna tarkastella arjen pieniä valintoja: miten ruokimme ja hoidamme lemmikkejämme, miten kohtelemme pölyttäjiä puutarhassa, miten huomioimme ympäristön hyvinvoinnin. Yhteisen hyvän edistäminen on helpointa aloittaa läheltä, oman vaikutuspiirin sisältä.
Tutustu EVCBMAW-kongressin esitelmiin täällä
Lue lisää:
EVCBMAW-kongressin kotisivu ja esitelmät
Planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen hyödyttää lajiin katsomatta
Planetaarinen hyvinvointi kuuluu kaikille tunteville olennoille