Olemmeko varautuneet eläinten hyvinvoinnissa riittävästi katastrofitilanteisiin?

Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi ja monimuotoisemmiksi. Samalla myös turvallisuusympäristö on muuttunut. Koronapandemian, uusien tartuntatautien, ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten jännitteiden kaltaiset ilmiöt osoittavat, että kriisit voivat vaikuttaa eläimiin monin tavoin ja heijastua laajasti koko yhteiskuntaan. Ruotsi on perustanut keskuksen turvaamaan eläinten hyvinvointia katastrofitilanteissa, mutta miten on Suomen varautumisen laita?

Eläimet otettava huomioon myös kriisitilanteissa

Kriisit ja katastrofit voivat aiheuttaa vahinkoa sekä ihmisille että eläimille esimerkiksi tulipalojen, radioaktiivisuuden, räjähdysten tai tulvien muodossa. Vahinko voi olla akuutti tai sillä voi olla pitkäaikaisia ​​terveysvaikutuksia, ja uhrien määrä vaihtelee maantieteellisen sijainnin ja tapahtuman luonteen mukaan. Kriisitilanteissa eläinten katastrofilääketieteen asiantuntemus on ratkaisevan tärkeää kärsimyksen vähentämiseksi, eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi, ruokaturvan edistämiseksi ja muiden tärkeiden yhteiskunnallisten toimintojen tukemiseksi.

Eläimillä on tärkeä rooli yhteiskunnassa sekä rauhan että kriisien ja sodan aikana. Tuotantoeläimet ovat keskeinen resurssi elintarvikehuollolle, ja kyky ylläpitää eläinten terveyttä ja hyvinvointia on tämän resurssin ylläpidossa olennaista. Armeijan, poliisin ja tullin eläimet tukevat useita tärkeitä yhteiskunnallisia toimintoja. Avustajaeläimet, kuten opaskoirat, tukevat erityistarpeisia ihmisiä, ja lemmikeillä on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja selviytymisen edistämisessä levottomina aikoina.

Erilaisten kriisien vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin on tärkeää arvioida etukäteen, sekä selvittää, pystytäänkö eläimille tarjoamaan tarvittavaa eläinlääkinnällistä hoitoa myös poikkeusoloissa. Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ei ole vain eläinsuojelukysymys; se liittyy myös ruokaturvaan, yhteiskunnan toimintakykyyn ja kriisinkestävyyteen. On ymmärrettävä, millä tavoin kriisit vaikuttavat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Toiseksi on arvioitava, miten ne heikentävät mahdollisuuksia tarjota eläimille terveydenhuoltoa. Kolmanneksi on pohdittava, miten eläintenpitäjät voivat itse varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Neljänneksi on määriteltävä, mitä toimia viranomaisilta tarvitaan ennen kriisejä, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Ympäristö- ja ihmisperäiset kriisit uhkaavat

Kriisit voivat olla ympäristöön liittyviä tai ihmisen aiheuttamia. Ilmastoperäisiä uhkia ovat esimerkiksi helleaallot, pitkäaikainen kuivuus, veden niukkuus, maastopalot, myrskyt ja tulvat. Ne voivat heikentää eläinten hyvinvointia suoraan sekä vaikeuttaa tuotantoa ja eläinten hoitoa. Ihmisen aiheuttamia häiriöitä ovat esimerkiksi ydinonnettomuudet, sähkökatkot, tietoliikenneverkkojen häiriöt, kaupan ja logistiikan vaikeudet sekä työvoimapula. Tällaiset tilanteet voivat nopeasti vaikuttaa eläinten ruokintaan, terveydenhuoltoon ja päivittäiseen hoitoon. Myös eläintaudit ja eläimestä ihmiseen ja toisin päin tarttuvat zoonoosit voivat aiheuttaa vakavan kriisin. Tarttuvista eläintaudeista ajankohtainen ja meille uusi esimerkki on sikatuotantoa uhkaava afrikkalainen sikarutto ASF.

Varautumiseen liittyvässä tarkastelussa huomioidaan myös sodan ja vakavien poikkeusolojen vaikutukset. Kemialliset, biologiset, säteilyyn liittyvät, ydin- ja räjähdeuhat voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä eläimille. Lisäksi tietojärjestelmiin kohdistuvat häiriöt tai sabotaasi, pakolaisten mukana liikkuvat lemmikkieläimet, sähkökatkot sekä tuonnin ja viennin keskeytyminen voivat vaikuttaa eläinten terveyteen ja eläinlääkinnällisten palveluiden toimintaan. Monet näistä vaikutuksista ovat keskenään kytkeytyneitä ja voivat ilmetä samanaikaisesti.

Kriisien ehkäisyyn on panostettava silloin, kun se on mahdollista, ja samalla on varauduttava erityisesti ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin riskeihin. Tarvitaan koulutusta, harjoituksia ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta osaaminen ja toimintavalmius kehittyvät. Tulevia kriisejä on mahdotonta ennustaa tarkasti. Sodan tai muun vakavan häiriön aikana yhteiskunnassa voi ilmetä useita ongelmia yhtä aikaa, minkä vuoksi varautumisen on oltava laaja-alaista.

Ruotsissa eläinten katastrofilääketieteen keskus varautuu kriiseihin

Ruotsiin perustettu eläinten katastrofilääketieteen keskus (Centrum för veterinär katastrofmedicin) kerää tietoa eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden turvaamiseksi kriisitilanteissa, kuten ilmastokatastrofeissa, kemiallisten, biologisten tai radioaktiivisten aineiden levitessä, tai muissa tapahtumissa, jotka esimerkiksi vaativat eläinten evakuointia. Keskuksen tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan kykyä suojata eläinten terveyttä, hyvinvointia ja ruokaturvaa erilaisissa kriisitilanteissa ja kehittää katastrofilääketieteen sekä koulutus- ja harjoitustoiminnan valmiuksia. Toimintaan osallistuu useita viranomais- ja tutkijatahoja sekä organisaatioita.

Monialaisen keskuksen tarkoituksena on luoda vakaa yhteys elintarvikehuollosta terveydenhuoltoon, -hoitoon ja sosiaalihuoltoon. Keskus ottaa mallia tarvittavaan organisatoriseen ja lääketieteelliseen kokemukseen ihmispuolelta, mikä mahdollistaa nopean valmiuksien kasvun, jota on vaikea saavuttaa tavanomaisella työllä hätätilanteissa.

Tukemalla yhteiskunnalle ja kokonaisvaltaiselle maanpuolustukselle tärkeää eläinten terveydenhuoltoa eläinten katastrofilääketieteen keskus edistää eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantokyvyn ja eläinten hyvinvoinnin ylläpitoa sekä parantaa kriisivalmiutta. Lisäksi keskus vahvistaa kykyä hoitaa urheilu- ja seuraeläimiä sekä eläinten terveyden että yleisen hyvinvoinnin kannalta, mikä voi edistää ihmisten tahtoa ja kykyä selviytyä sota- ja kriisitilanteista.

Eläinlääketieteen katastrofikeskus Suomeenkin?

On selvää, että Suomessakin tarvitaan Ruotsin kaltaista varautumistyötä. Sotatilanteeseen varautumisessa Ruotsi näkee Suomen tapahtumien keskipisteenä. Ruotsi voi tarjota monenlaista apua ja toimia läpikululle ja huollolle olennaisena keskuksena. Ruotsin katastrofikeskuksessa nähdään eläinten hyvinvoinnin kriiseihin varautuminen monipuolisena toimintana, joka kattaa niin elintarvikehuollon tuotantoeläinkysymykset kuin muutoin selviytymiselle olennaisten eläinten hyvinvoinnin turvaamisen – tällaisia ovat esimerkiksi puolustusvoimien, poliisin ja tullin työkoirat, mutta myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä avustavat koirat tai muut eläimet. Suomessa poikkeusoloihin varautumista kehittävät viranomaisten ohella muun muassa Eläinten terveys ETT ry, mutta on syytä pohtia, voisiko Suomi hyötyä Ruotsin mallin mukaisesta katastrofikeskuksesta eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Lue lisää:

Centrum för veterinär katastrofmedicin – djurhälsa, djurvälfärd och säkra livsmedel

Veterinär katastrofmedicin – en del av Sveriges beredskap

Eläinten hyvinvoinnin riskiviestinnästä tarvitaan lisää tutkimustietoa, tuloksia vietävä käytäntöön

Planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen hyödyttää lajiin katsomatta

Eläinten hyvinvointi ja globaalit visaiset ongelmat kytkeytyvät toisiinsa