EVCBMAW (European Veterinary Congress of Behavioural Medicine and Animal Welfare) tapahtuma pidettiin lokakuun alussa Pariisissa. Kongressin ala kattaa lajeja lemmikeistä luonnonvaraisiin ja eläinkysymystä käyttäytymislääketieteestä, eläinten hyvinvoinnista, etologiasta, lainsäädännöstä ja etiikasta. Pariisissa oli esillä ilahduttava määrä suomalaisia eläintutkimuksia, joista ohessa lyhyet maistiaiset. Ensi viikolla lisää kongressin antia eläintieto blogissa!
Luonnonvaraisen eläimen hoitoon otto vaatii perusteellista eläinlähtöistä harkintaa
Loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen tilapäiseen hoitoon ottamisen tavoitteena tulee olla eläimen luontoon palauttaminen hyvinvoivana. Suomalaisessa kyselytutkimuksessa, jossa vastaajina olivat loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä hoitavat henkilöt, selvisi, että siinä missä muita nisäkkäitä otettiin usein hoitoon loukkaantumisten ja sairauksien vuoksi, siilejä otettiin enemmän hoitoon talven yli selviytymisen vuoksi.
Hoitoon otetun eläimen luontoon palauttaminen oli Suomessa yleisempää kuin mitä kansainvälisten tilastojen perusteella voisi olettaa. Tämä voi tarkoittaa, että meillä hoitoon otetaan mahdollisesti turhan hyväkuntoisia eläimiä, tai eläimiä palautetaan luontoon turhan huonokuntoisina. Pelkästään siilejä hoitavilla henkilöillä oli vähemmän eläimiin liittyvää koulutusta, kuin kaikkia nisäkkäitä hoitavilla henkilöillä.
Loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen kunto pitää aina luontoon palautettaessa olla sellainen, että eläin pystyy luonnossa selviytymään. Hoitoon oton, hoidon ja luontoon palauttamisen arvioinnissa voi käyttää apuna uutta suomalaista opasta: Luonnonvaraisten eläinten hoito – Opas toimintaperiaatteisiin.
Luonnonvaraisten eläinten hoitoa koskeneen kyselyn tuloksia Pariisissa esitteli Kati White SEY Suomen Eläinsuojelu ry:stä.
Hevosen uniongelmat yhteydessä hevosen makuualustan mukavuuteen
Hevosten unihäiriöihin liittyviä tekijöitä selvitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toteutetussa hevosten omistajille ja hoitajille osoitetussa kyselytutkimuksessa. Kyselyyn osallistuminen edellytti, että hevonen oli vähintään neljävuotias ja asunut saman tallin yksittäiskarsinassa vähintään kolmen kuukauden ajan.
Vastaajat mittasivat hevosen karsinan makuualueen kuivikekerroksen paksuuden, sekä arvioivat ns. polvitestillä makuualueen pehmeyttä ja kuivuutta. Polvitestissä ihminen pudottautuu suorilta jaloilta polvilleen eläimen makuualueelle ja arvioi, onko pudottautuminen mahdollista tai aiheuttaako se kipua (pehmeys). Tämän jälkeen makuualustalla pysytään polvillaan 15 sekuntia, jonka jälkeen tarkastetaan, pysyivätkö housujen polvet kuivina (kuivuus).
Vastaajista 5,1 % arvioi hevosellaan olevan unihäiriöitä. Omistajan arvio hevosen unihäiriöistä vaikutti olevan yhteydessä hevosen makuualueen kovuuteen ja märkyyteen.
Tutkimus oli osa Helsingin yliopiston Uni hevosen hyvinvoinnin mittarina -tutkimushanketta. Täältä pääset katsomaan Hevosten lepo- ja unitutkimushankkeen seminaaria.
Kyselyn tuloksia Pariisin kongressissa esitteli tutkija Heli Suomala Hevostietokeskuksesta ja Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.
Kognitiotestistä koira-arkea hyödyttävää tietoa
Tiedämme yllättävän vähän siitä, miten kognitiotesteissä havaitut koiran piirteet näyttäytyvät koiran arjessa. Asiaan on saatu ymmärrystä kotimaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin lähes tuhannen koiran ja koiranomistajan otoksella koirien kognitiotesteissä saatujen tulosten yhteyttä koira-arjesta kertoviin tuloksiin. Koiran kognitiotestien tulokset saatiin smartDog testatuilta koirilta ja koira-arjen tulokset testeissä käyneiden koirien omistajien täyttämistä kyselyistä.
Koirat, jotka niin sanotun mahdottoman tehtävän ongelmanratkaisussa kääntyivät ajallisesti eniten ihmisen puoleen, olivat omistajan arvion mukaan arjessa tottelevaisempia ja helpommin koulutettavia. Oletettavasti itsehillintää mittaavassa sylinteritestissä virheitä eniten tekivät koirat, jotka omistajan mukaan olivat arjessa impulsiivisempia ja vaikeammin koulutettavia. Tutkimus auttaa ymmärtämään oman koiran piirteitä arjessa ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi mahdollisimman hyvän koira-omistaja-kombinaation löytämisessä koiraa hankittaessa.
Helsingin yliopisto, 20.5.2024. Koirien kognitiiviset piirteet ovat yhteydessä arjen käytökseen.
Tutkimuksen tuloksia Pariisissa esitteli väitöskirjatutkija Saara Junttila Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.