Takaisin

Villiinnyttäminen kiinnostaa Euroopassa

saksanhirviä, villiinnyttäminen

Eurooppalaiset eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat kokoontuivat viime kesänä Lontooseen keskustelemaan kansallisia neuvottelukuntia puhuttaneista aiheista, kuten eläinlajien (uudelleen)villiinnyttämisestä niiden aiemmille asuinsijoille. Agendalla olivat myös muun muassa eläinperäisten tuotteiden hyvinvointimerkinnät ja turkistarhauksen jatkumisen edellytykset Pohjoismaissa.

Villiinnyttäminen ja eläinsuojelun etiikka

Rewilding eli villiinnyttäminen on Euroopassa yhä suositumpi lähestymistapa luonnon- ja lajiensuojeluun. Tarkoituksena on palauttaa kadonneita ekosysteemejä, lisätä tilaa luonnolle ja monipuolistaa lajistoa. Suomeenkin on viime vuonna perustettu alan yhdistys, Rewilding Finland. Yhdistyksen käyttämän määritelmän mukaan villiinnyttämisellä tarkoitetaan suurten, villien luontoalueiden ja erilaisten suurten villieläinlajien – erityisesti lihansyöjien – palauttamista ja suojelua.

Villiinnyttämisessä on paljon eläinten hyvinvointiin ja toiminnan etiikkaan liittyviä avoimia kysymyksiä, kuten mikä on ihmisen vastuu villiinnytettävien eläinyksilöiden hyvinvoinnista. Voidaanko esimerkiksi sairaat tai kärsivät yksilöt lopettaa? Tanskan eläineettinen neuvottelukunta valmistelee parhaillaan raporttia villiinnyttämisen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin.

Alankomaissa on 1980-luvulta lähtien koeluontoisesti tuotu paikalliselle suojelualueelle Oostvaardersplassenille suurikokoisia laiduntajia. Laiduntajien määrän kasvu ja aidatun suojelualueen rajalliset resurssit johtivat kuitenkin katastrofiin poikkeuksellisen kovana talvena 2005 ja uudelleen viime talvena. Useita eläimiä kuoli nälkään, ja keinotekoisesti luotu tilanne tulkittiin eläinrääkkäykseksi. Kokeilun aloittaneiden tutkijoiden mukaan eläimiä ei kuitenkaan saanut ruokkia, sillä se olisi muuttanut niiden käyttäytymistä. Kompromissiratkaisuna nälkiintyneitä laiduntajia lopetetaan nykyään ampumalla. Alueelle on palannut muun muassa merikotkia, saksanhirviä, konikhevosia ja heck-karjaa.

Hyvinvointimerkki myy Tanskassa

Hyvinvointimerkitty sianliha myy tanskalaisten mukaan hyvin, ja kauppoihin on pian tulossa myös tanskalaista hyvinvointimerkittyä siipikarjanlihaa. Iso-Britanniassa eläintuotteita jalostava teollisuus tekee kiihtyvällä tahdilla omia eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksiaan (codes of practice). Viimeaikaisten teurastamokohujen saattelemana Britannian kaikkiin teurastamoihin asennetaan videokamerat valvomaan teuraseläinten kohtelua.

Norjan turkistarhaus loppuu, mutta huoli eläimistä kasvaa

Turkistarhaus Norjassa loppuu vuoteen 2024 mennessä. Nyt olemassa olevien turkiseläinten hyvinvoinnista kannetaan huolta, sillä tarhojen ylläpitoon ei enää panosteta. Ruotsissa taas pohditaan parhaillaan minkkien kasvatusta: sallitaanko minkkitarhauksen edelleen jatkuvan, vai lopetetaanko se. Raportti Ruotsin minkkitarhauksesta ilmestyy ensi vuoden alussa.

EDIT 9.10. lisäys: ”Laiduntajien määrän kasvu ja aidatun suojelualueen rajalliset resurssit johtivat kuitenkin katastrofiin poikkeuksellisen kovana talvena 2005 ja uudelleen viime talvena.”

Lue lisää:

Raportteja eläinten hyvinvoinnista

Alankomaiden eläinasioiden neuvottelukunta: raportit kalojen hyvinvoinnista ja hyönteisistä tuotantoeläiminä

Iso-Britannian neuvottelukunta: raportit eläinten hyvinvoinnista tilateurastuksessa sekä näyttöön perustuvasta päätöksenteosta tuotantoeläinten hyvinvointiasioissa

 

Linkkejä neuvottelukuntien sivuille

Tanskan eläineettinen neuvottelukunta

Norjan eläineettinen neuvottelukunta

Alankomaiden eläinasioiden neuvottelukunta

Iso-Britannian tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

 

Suomen neuvottelukunnat

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta

  •  
  •  
  •  
  •