Takaisin

Uusi eläinpoliisi on tullut tarpeeseen

eläinpoliisi työssä

Suomessa tilastoidaan joka vuosi noin 700 eläinsuojelurikosta. Lisäksi eläinten vartioimatta jättämisestä rapsahtaa vuosittain 300 tuomiota ja koirien irti pitämisen aiheuttamista järjestysrikkomuksista 500 seuraamusta. Aikaisemmin eläimiin liittyvien rikosten tutkinta oli hajallaan eri ryhmissä, ja resurssien puutteen vuoksi osa rikoksista jouduttiin jopa jättämään tutkimatta. Viime vuonna Helsingin poliisi perusti eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän, joka on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Ryhmän vetäjä, rikoskomisario Anne Hietala kävi joulun alla Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa kertomassa ryhmänsä työstä.

Ainoa laatuaan Suomessa

Eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmä Helsingin poliisissa on upouusi ja ainoa laatuaan – muilla Suomen poliisilaitoksilla vastaavia ryhmiä ei ole, vaikka eläimiin kohdistuvia rikoksia toki niiissäkin tutkitaan. Helsingin poliisin ryhmässä toimii kaksi eläimiin kohdistuvien rikosten tutkijaa.

Ryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä ja tutkia eläimiin kohdistuneita rikoksia ja tiedottaa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Helsingin poliisilaitoksen alueella. Ryhmän vastuulle kuuluvat eläinsuojelusäännösten vastaisten tekojen, eläinkuljetusrikkomusten ja metsästysrikosten esitutkinta, eläinten laittoman maahantuonnin, salakuljetuksen sekä lainvastaisen eläinkaupan esitutkinta, eläinten aiheuttamien konfliktien esitutkinta ja koirakuriin liittyvien rikkomusten esitutkinta, sekä eläintenpitokiellot.

Eläinpoliisi huolehtii koirakurista

Koirakurin eli koirien vartiointi- ja kiinnipitovelvoitteen osalta Helsingissä on ryhdytty aktiivisesti hyödyntämään sakkomenettelyä. Tavoitteena on yleisen turvallisuuden ja järjestyksen turvaaminen. Koirakurin osalta järjestysrikkomusten määrä on poliisin tilastoinnin mukaan hieman lisääntynyt viime vuosina. Koiria ei saa lain mukaan pitää kytkemättöminä taajamissa eikä jättää vartioimatta. Käytännössä rikesakkoon ei kuitenkaan johda pelkästään koiran pitäminen irti, vaan sakotettavin tapauksiin liittyy aina jokin muukin rikkomus.

Jos koira pääsee puremaan toista koiraa, voidaan tapausta lähteä tutkimaan eläimen vartioimatta jättämisenä. Jos koira puree ihmistä niin, että iho menee rikki, kyseessä on vammantuottamus. Jos koiraa käytetään pelottelutarkoituksessa, kyseessä voi olla laiton uhkaus, ja jos koira lisäksi pääsee puremaan, on kyseessä jo pahoinpitely.

Pentutehtailu teettää töitä

Pentutehtailuun liittyvissä rikoksissa olennaista on, että ostajaa erehdytetään hankkimaan pentu. Tällöin kyseessä on petos. Kyseeseen voi tulla myös salakuljetus tai talous-, vero- tai eläinsuojelurikos. Poliisin kannalta helpoimpia tapauksia ovat Hietalan mukaan eläinten pitopaikoista löytyvät kaltoinkohdellut eläimet tai julkisella paikalla tapahtuva kaltoinkohtelu, joissa todisteet ovat välittömästi saatavilla.

Varsinaisen pentutehtailun ja eläinten salakuljetuksen jäljittäminen vihjeiden perusteella on työläämpää. Tuottamuksellisuus ja omistajan vastuu ovat selkeitä tapauksissa, joissa maahan tuodaan koiria väärennetyin rokotuspaperein. Näissä tapauksissa on mahdollista harkita jopa jutun viemistä eteenpäin yleisvaarallisena rikoksena.

Eläinsuojelurikosten rangaistusasteikon käytössä tahallisuusasteen arviointi on ratkaisevassa asemassa: jos kyseessä on eläimen omistajan uupuminen tai vastaava laiminlyönnin aiheuttava syy, tekoa ei luokitella tahalliseksi. Pentutehtailussa kyseessä on ostajan tahallinen erehdyttäminen, minkä vuoksi myös rangaistuksen on perusteltua olla kovempi.

Keinovalikoimassa myös keskustelu

Poliisin eläinryhmää työllistävät jonkin verran myös tavalliset koirien kasvattajat ja haltijat silloin, kun koiran hallintaoikeudesta tulee erimielisyyksiä. Tyypillisessä tapauksessa kasvattaja on sopimuksen mukaisesti luovuttanut koiran hallintaoikeuden toiselle, mutta päättänyt kuitenkin hakea koiran syystä tai toisesta takaisin itselleen eli rikkonut sijoitussopimusta. Poliisi on usein katsonut nämä riitatilanteiksi, joihin se ei ole puuttunut. Jos omistajuus tai hallinta on selkeästi osoitettavissa, eläinpoliisi voi ratkoa tapauksia keskustelemalla asianosaisten kanssa.

Koirien sijoitussopimuksista on viime aikoina pyritty tekemään entistä yksiselitteisempiä, mikä on voinut olla omiaan vähentämään hallinnanloukkaus- ja sopimusrikkomustapauksia. Suomen Kennelliitto ja Suomen Koirankasvattajat ry ovat myös ohjeistaneet jäseniään siitä, ettei kasvattaja pääsääntöisesti voi mennä hakemaan koiraa pois haltijalta sopimuksen puitteissa.

***

Neuvottelukunta totesi, että tutkimusryhmän perustaminen on edistänyt eläinsuojelua Helsingissä. Virkaeläinlääkärin näkökulmasta poliisin mukanaolosta on huomattavaa hyötyä: tutkintapyyntöä ei tarvitse erikseen laatia, vaan eläinlääkäri voi pyytää valvontakäynnille avukseen poliisin, joka käynnistää tutkinnan saman tien.

Toistaiseksi poliisilla ei ole suunnitelmissa perustaa vastaavanlaisia ryhmiä muualle Suomeen. Eläinrikoksista kiinnostuneita poliisihenkilöitä työskentelee toki Helsingin ulkopuolellakin.

 

Lue lisää:

Poliisi on aiemmin ottanut kantaa muun muassa kissojen vapaaseen ulkoiluun; siitä lisää täällä.

 

  • 453
  •  
  •