Takaisin

Turkiseläimet luonnossa

fox_tammy grimes cc
Kettu (Vulpes vulpes)

Luonnonvaraisella ketulla on laaja maantieteellinen levinneisyysalue. Kettu on erinomainen sopeutuja, sillä on vaihteleva ruokavalio ja se on tehokas lisääntyjä. Laji on enimmäkseen hämärä- ja yöaktiivinen. Kettua on pidetty yksineläjänä, mutta luultavasti sen sosiaalinen käyttäytyminen on huomattavasti monimuotoisempaa. Usein kettu elää pareittain tai lisääntymisaikana perheryhmissä, joissa yksilöillä on joustava sosiaalinen arvojärjestys. Emo synnyttää yleensä itse kaivamaansa maaonkaloon 4–6 pentua. Uros osallistuu pentujen hoitoon muun muassa tuomalla pesälle saaliseläimiä.

naali_cc_paul williams
Naali (Vulpes lagopus)

Naalit eli napaketut elävät puurajan pohjoispuolella avoimella arktisella tundralla ja rannikkoalueilla. Sekä päivä- että yöaktiivinen naali on lisääntymiskautta lukuun ottamatta yksineläjä. Kesällä yksilöillä on reviirit, mutta talvella eläimet saattavat vaeltaa ravinnon perässä jopa useita satoja kilometrejä. Naalit pesivät maan alle kaivetuissa laajoissa käytävissä. Pentuekoko vaihtelee ravinnon saatavuuden mukaan 1:n ja 11:n välillä, mutta jopa 25 pennun pesueita on tavattu. Naali on äärimmäisen uhanalainen. Turkistiloilla kasvatettava sinikettu on luonnonvaraisen naalin siniharmaa värimuoto.

mink_cc_ken mattison
Minkki (Neovison vison)

Minkki on luonnossa yksineläjä, jonka rantaviivaa myötäilevät reviirit sijaitsevat useimmiten erilaisten vesistöjen läheisyydessä. Reviirillä on yleensä useita pesäkoloja, joita eläin käyttää lepoon ja ruokailuun sekä lisääntymisaikana poikasten hoitoon. Minkki on hyvä uimari, joka voi sukeltaa usean metrin syvyyteen. Uimajaksot ja sukellukset ovat lyhytkestoisia. Luonnossa minkki synnyttää toukokuussa yleensä 4–6 pentua. Alun perin Pohjois-Amerikasta tarhaukseen tuotu minkki on luontoon päästyään levittäytynyt tehokkaasti koko Suomeen. Minkki on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi.

raccoon_tammy grimes_cc
Supikoira (Nyctereutes procyonoides)

Supikoira on luonnossa sekasyöjä ja saa ravintonsa muun muassa marjoista, kasveista, kaloista, linnuista, pienistä jyrsijöistä ja hyönteisistä. Se elää yleensä omalla reviirillään pareittain tai yksittäin. Pariutumattomat aikuiset supikoirat välttelevät toisiaan. Ankarina talvina luonnossa elävä supikoira saattaa mennä talviunille kettujen tai mäyrien hylkäämiin pesiin tai isoihin pesiin yhdessä niiden kanssa. Pentuekoko on keskimäärin 6–7 pentua. Supikoira on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Tarhattua supikoiraa kutsutaan suomensupiksi.

 

  •  
  •  
  •  
  •