Takaisin

Tiineiden emojen teurastus ja sikiöiden kohtalo huolettavat

karitsat laitumella, sikiö

Tiineiden ja etenkin tiineyden loppupuolella olevien eläinten lähettämistä teurastamoon pyritään välttämään, mutta joskus teurastamoille päätyy myös pitkällä tiineydessä olevia kotieläimiä. Iso kysymys on, tunteeko sikiö tiineyden viimeisellä kolmanneksella kipua tai muita negatiivisia tuntemuksia, ja miten tiineen eläimen teurastuksessa pitäisi toimia.

EFSA arvioi todennäköisyyksiä

Vuosi sitten Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi raportin, jossa arvioitiin, kuinka paljon EU-alueella päätyy teurastamoihin tiineitä nautoja, sikoja, vuohia, lampaita ja hevosia. Raportissa arvioitiin lisäksi, tuntevatko sikiöt, ja jos, niin miten. EFSA teki myös riskinarvion sikiöiden ja emojen hyvinvoinnista teurastuksessa ja lopetuksessa.

Raportin mukaan teurastamoille päätyvistä eläimistä on viimeisellä kolmanneksella tiineenä keskimäärin 3 % lypsylehmistä, 1,5 % lihakarjan lehmistä, 1,5 % emakoista, 0,8 % uuhista ja 3 % kutuista. Tiineitä eläimiä päätyy teurastamolle terveys-, talous- ja hyvinvointisyistä. Jos tilanpito ei ole eläintuottajalla täysin hallinnassa, hän ei välttämättä tiedä, ovatko hänen teurastamolle lähettämänsä eläimet tiineitä. Raportissa annetaankin käytännön neuvoja siihen, miten välttää tiineiden eläinten teuraaksi lähettäminen.

Tunteeko sikiö kipua?

Tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana sikiölle kehittyvät kaikki ne anatomiset ja neurofysiologiset rakenteet, joiden perusteella voidaan sanoa, että sikiö pystyy kokemaan kipua ja muita negatiivisia tuntemuksia. Eurooppalaista koe-eläinten hyvinvointidirektiiviä (2010/63/EU) sovelletaan nisäkkäiden sikiöihin sikiönkehityksen viimeisellä kolmanneksella.

EFSA:n raportin mukaan on hyvin mahdollista (todennäköisyydellä 66–99 %), että sikiön neurofysiologinen tila tiineyden viimeisellä kolmanneksella ei kuitenkaan mahdollista aivokuorella tapahtuvaa tietoista aistimista. Suoraa todistusaineistoa tästä ei ole olemassa, mutta sikiön aivotoiminnan mekanismit, kuten aivojen alhainen happipitoisuus, suojaava adenosiinivälitteinen järjestelmä sekä aivosähkökäyrissä havaittu unenkaltainen tila viittaavat tietoisen kivuntunnon puuttumiseen.

Vähemmän todennäköiseksi (todennäköisyys 1-33 %) jää näkemys, että nisäkkään sikiöllä on tiineyden viimeisellä kolmanneksella kyky negatiivisten kokemusten tietoiseen aistimiseen. Tietoisen aistimisen pieni mahdollisuus johtuu sikiön aivosähkökäyrässä havaituista vasteista ulkopuolisiin ärsykkeisiin sekä sikiön kyvystä oppia.

Toimintatapa teurastuksessa riippuu lähtöolettamasta

Jos teurastamolla toimitaan sen oletuksen mukaisesti, ettei sikiö tunne kipua, jätetään tiineyden viimeisellä kolmanneksella oleva sikiö emän kuoltua kohtuun 30 minuutin ajaksi. Kohtuun ei siis kajota puoleen tuntiin, sillä siinä ajassa sikiön katsotaan kuolevan. Jos sikiö kuitenkin joutuu kohdun ulkopuolelle tai osoittaa elonmerkkejä, se tainnutetaan välittömästi, ja kuolema varmistetaan lopetusdirektiivin (1099/2009) sallimia menetelmiä käyttäen.

Jos taas oletetaan, että sikiö kykenee tuntemaan kipua, on toimintaohje erilainen. Pitkällä tiineenä oleva eläin sikiöineen lopetetaan teurastamolla nukutusaineen yliannostuksella. Jos sikiö havaitaan vasta emän teurastuksen jälkeen, se otetaan välittömästi pois kohdusta ja tainnutetaan sekä varmistetaan sikiön kuolema lopetusdirektiivissä (1099/2009) hyväksytyillä menetelmillä.

Huolellinen kirjanpito ja ennakointi vähentävät tiineiden eläinten teurastuksia

Jotta viimeisellä tiineyskolmanneksella olevia kotieläimiä vältyttäisiin lähettämästä teurastamolle, tulisi eläinten lisäämisen olla tuotantotiloilla suunnitelmallista. Eläinten tiineytyspäivän eli astutuksen tai siemennyksen ajankohdan pitäisi olla tiedossa ja ajantasaisessa kirjanpidossa. Hyvä eläinterveydenhuolto edesauttaa sitä, ettei tiineitä eläimiä tarvitse laittaa teurastamolle eläimen huonon terveydentilan vuoksi. Naaraiden tiineyden tila tulisi tarkistaa tuotantotilalla, ja tiineystarkastusten tulosten tulisi olla kirjattuna eläimen yksilökohtaiseen kirjanpitoon ajantasaisesti. Tilatason tiineystarkastusmenetelmiä tulisi kehittää emakoille, uuhille ja kutuille.

 

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n raportti Animal welfare aspects in respect of the slaughter or killing of pregnant livestock animals (cattle, pigs, sheep, goats, horses) on luettavissa  kokonaisuudessaan täällä.