Lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi turkiseläinten hyvinvoinnista
Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi turkiseläinten hyvinvoinnista
Lue lisääEläinten hyvinvointikeskuksen lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi turkiseläinten hyvinvoinnista
Lue lisää
Turkiseläinten hyvinvointia ja suojelua koskeva asetus on tekeillä, mutta sen valmistumisaikataulusta ja voimaantulosta ei vielä ole tietoa. Hallitusohjelmassa turkiseläinten hyvinvointia ei ole erikseen mainittu, kuten ei myöskään aietta luopua turkistarhauksesta Suomessa. Turkiseläinten hyvinvointia on siis syytä pyrkiä edistämään nyt voimassa olevien säädösten puitteissa niin kauan kuin turkiseläimiä meillä pidetään, jo siksikin, että valvonnan perusteella turkistiloilla…
Lue lisää
Turkiseläimellä on oltava häkissään sopivaa pureskelu- ja muuta virikemateriaalia, määrää asetus turkiseläinten suojelusta. Turkisketut hyötyvät virikkeistä, sillä toimivat virikkeet auttavat kettuja sopeutumaan tarhaolosuhteisiin. Uusimpana ideana on ollut tarjota ketuille monivirikeympäristö, jossa ketut voivat käyttää valintansa mukaan useita erilaisia hyödykkeitä samanaikaisesti. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu T. Korhonen kertoo vieraskynäkirjoituksessaan, millaisia mahdollisuuksia monivirikehäkit tarjoavat. Kettu tarvitsee hyllyn Niin…
Lue lisää
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta keskusteli sinikettujen hyvinvoinnista ja jalostuksesta lokakuun kokouksessaan. Turkiseläintilojen tarkastuksissa on havaittu säännöllisesti puutteita eläinten oloissa, ja esimerkiksi vuoden 2016 tarkastuksissa havaituista laiminlyönneistä eläinten hyvinvointiin suoraan vaikuttavia oli 86 %. Viimeaikainen keskustelu sinikettujen jalostamisesta ja ruokkimisesta ylisuuriksi on lisännyt neuvottelukunnan huolta turkiseläinten hyvinvoinnista. Neuvottelukunta kuuli keskustelun aluksi ProFurin tutkimusjohtaja Jussi Peuraa ja eläinten…
Lue lisää
Oikeutta eläimille julkaisi kuluneella viikolla turkistarhoilla kuvattuja videoita, joilla on suhteettoman suuren ja lihavan näköisiä sinikettuja. Ketuilla on myös runsaasti ylimääräistä, roikkuvaa nahkaa. Liikalihavuus, siihen liittyvät jalkaterveyden ongelmat, liikkumisvaikeudet sekä poimuisen ihon tulehtumisriski heikentävät olennaisesti turkiskettujen hyvinvointia. Ruokinta ja terveysominaisuuksien jalostus ovat avainasemassa näiden hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyssä. Superkettujen kasvatus kielletty Ylisuurten sinikettujen tuotanto on Suomessa yksiselitteisesti…
Lue lisääKettu ja naali ovat yleisimmät turkiseläimemme Turkistarhoilla näkee useimmin kettuja (Vulpes vulpes) sekä naaleja (Vulpes lagopus). Sinikettu on itse asiassa naalin siniharmaa värimuunnos. Hopeakettu taas on tummanharmaa värimuunnos punaketusta. Hopeakettuja myös risteytetään sinikettujen kanssa. Siniketun ruumiinrakenne on luonnonvaraista naalia kookkaampi. Syksyllä, kun siniketut ovat lihavimmillaan, ne voivat painaa jopa neljä tai viisi kertaa enemmän kuin…
Lue lisääLuonnossa turkiseläimet toteuttavat lajinmukaista käyttäytymistään muun muassa liikkumalla laajalti, uimalla, kiipeilemällä, kaivamalla ja saalistamalla. Tuotanto-oloissa suurin osa näistä käyttäytymismuodoista jää toteutumatta rajallisten resurssien vuoksi. Kettu Luonnonvaraisella ketulla on laaja maantieteellinen levinneisyysalue. Kettu on erinomainen sopeutuja, sillä on vaihteleva ruokavalio ja se on tehokas lisääntyjä. Laji on enimmäkseen hämärä- ja yöaktiivinen. Kettua on pidetty yksineläjänä, mutta…
Lue lisääTuotanto-oloissa turkiseläimet elävät varjotaloissa ja halleissa Pääosa turkiseläimistä kasvatetaan varjotaloissa. Ne ovat sivuilta avoinna olevia katoksia, joihin eläinten häkit on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Varjotalojen olot vaihtelevat sään mukaan. Niissä eläimet voivat haistella, katsella ja kuunnella ulkoa tulevia virikkeitä. Varjotaloissa on myös runsaasti luonnonvaloa ja suhteellisen raikas ilma. Hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkituotannossa. Halleissa ammoniakkipitoisuus…
Lue lisää