Avainsana-arkisto: ruokinta

Haaska tai muu ravintohoukutin on yleinen tapa houkutella luonnonvarainen eläin valokuvattavaksi. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta haaskaruokintaan ja piilokojukuvaukseen sisältyy riskejä, mutta tutkimusten mukaan niitä on mahdollista hallita ruokinnan hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella. Luontokuva-lehdessä julkaistu teksti selvittää haaskaruokinnan ja piilokojukuvaksen vaikutuksia eläimiin. Haaskaruokinnan vaikutuksista vain vähän tietoa Suomessa eläimiä saa ruokkia ja haaskoja pitää muun muassa…

Kauriita ruokitaan Suomessa, jotta ne saisivat riittävästi ravintoa ja pystyisivät tuottamaan vasoja seuraavaa metsästyskautta ajatellen. Oikein toteutettu ruokinta voi parantaa kauriiden hyvinvointia ja auttaa vähentämään liikenneonnettomuuksia, mutta sillä on myös riskinsä: ruokintapaikat voivat toimia tautipesäkkeinä ja houkutella paikalle muitakin eläinlajeja, joille ruoka ei ole tarkoitettu. Valkohäntäkauris on tuontilaji Valkohäntäkauris tuotiin Suomeen 1930-luvulla, toiveissa saada siitä…

Eläimen hyvinvointi on eläimen oma kokemus olotilastaan. Hyvinvointia voidaan arvioida mittaamalla eläintä itseään tai sen elinympäristöä: esimerkiksi hedelmällisyysluvut tai karsinassa käytetyn kuivikkeen määrä antavat viitteitä hyvinvoinnin tasosta. Eläinten hyvinvointimerkkihankkeen ensimmäisessä osatyössä kartoitettiin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden mittausmahdollisuuksia tieteellisen kirjallisuuden perusteella. Hyvinvointi on eläimen oma kokemus Eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta fyysisestä ja psyykkisestä…

Juominen ja syöminen ovat jokaisen eläimen perustarpeita. Puhtaan juomaveden saanti ja sopiva määrä oikeanlaista ravintoa ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, ja puutteet niissä näkyvät hyvinvoinnin heikkenemisenä ja esimerkiksi tuotantoeläimillä tuotoksen laskuna. Uuteen eläinten hyvinvointilakiin suunniteltiin kirjattavaksi vaatimus jatkuvasta vedensaannista, mutta nyt lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan jatkuvaa vedensaantia ei edellytettäisi. Sopiva vedensaanti toteutuu parhaiten, kun vettä on jatkuvasti…

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 10.1.2018 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan tarhattujen suurikokoisten sinikettujen hyvinvoinnista. Eläinoikeusjärjestön julkisuuteen tuomat kuvat, viimeaikainen keskustelu sinikettujen jalostamisesta ja ruokkimisesta ylilihaviksi, sinikettujen vääntyneet jalat sekä turkiseläintilojen viranomaistarkastusten huonot tulokset ovat lisänneet neuvottelukunnan huolta turkiseläinten hyvinvoinnista. Suurikokoisten sinikettujen lihavuus ja roikkuva nahka aiheuttavat haittaa eläinten hyvinvoinnille. Huolta herättää myös yleinen sinikettujen jalkojen…

Oikeutta eläimille julkaisi kuluneella viikolla turkistarhoilla kuvattuja videoita, joilla on suhteettoman suuren ja lihavan näköisiä sinikettuja. Ketuilla on myös runsaasti ylimääräistä, roikkuvaa nahkaa. Liikalihavuus, siihen liittyvät jalkaterveyden ongelmat, liikkumisvaikeudet sekä poimuisen ihon tulehtumisriski heikentävät olennaisesti turkiskettujen hyvinvointia. Ruokinta ja terveysominaisuuksien jalostus ovat avainasemassa näiden hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyssä. Superkettujen kasvatus kielletty Ylisuurten sinikettujen tuotanto on Suomessa yksiselitteisesti…