Avainsana-arkisto: kala

Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, käsitys ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen…

Kasvatettu kala on tuotantoeläin siinä missä sika, nauta tai broilerikin, vieläpä varsin runsaslukuinen sellainen – muista tuotantoeläimistä poiketen kasvatettujen kalojen määriä vain ei tilastoida yksilöinä, vaan kiloina. Suomessa kasvatettavasta kalasta 95 % on kirjolohta. Sitä päätyy monenlaisiin ruokapöytiin ravintola-annoksista joukkoruokailuun ja kotikeittiöihin. Harva kuitenkaan tietää, miten kirjolohta kasvatetaan ja millaisia hyvinvointikysymyksiä kalankasvatukseen ylipäätään liittyy. Tuotantoeläinten…

Ruokapöytiimme kasvatettavan kirjolohen elämästä kertova tietopaketti on juuri julkaistu eläintieto.fi -verkkosivuilla. Kolmiosainen tietopaketti valottaa kirjolohen hyvinvoinnin osa-alueita mätimunasta teurastukseen, vedenlaadusta virikkeisiin, kalan näkökulmasta katsottuna. Kirjolohi on Suomen luonnossa vieraslaji; se elää meillä vain kasvatettuna ruokakalana, joten ihmisen tarjoaman elinympäristön laadulla on suuri merkitys suomalaisen kirjolohen hyvinvoinnille. Kirjolohi kuuluu moneen suomalaiseen ruokapöytään, mutta silti sen hyvinvoinnista,…

Eläinten kivun monilajiset ulottuvuudet olivat aiheena tämänvuotisessa Eläinten hyvinvointifoorumissa 5.11. Kalan kipu oli pääroolissa, kun tutkija Lynne Sneddon kertoi uusimpien tutkimustulosten pohjalta kalojen kyvystä aistia, tuntea ja kokea. Hän valotti myös uusimpia tutkimuksia, joissa on osoitettu kalojen kokevan kivun epämiellyttävänä ja pyrkivän välttämään sitä. Sneddonin ja muiden kalatutkijoiden työn ansiosta tiedemaailma lähestyy pikkuhiljaa yhteisymmärrystä siitä,…

Kysymys kalojen kyvystä tuntea kipua nousi pintaan, kun SM-pilkin sääntöjä muutettiin niin, että ne edellyttävät jatkossa saaliskalojen välitöntä lopettamista. Kalan kivuntunnosta ja nopean lopetuksen mahdollisuudesta pilkkikilpailujen tuoksinassa on nyt mediassa taitettu peistä suuntaan jos toiseenkin. Tarpeettoman kivun tuottaminen – myös kaloille – on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla kielletty. Helpoin tapa välttää tuottamasta turhaa kipua kalalle on…

Kalat tuntevat kipua, mutta kokevatko ne kivun tietoisena kärsimyksenä? Kalan kivusta on tässä blogissa kirjoitettu aiemminkin. Koska aihe on taas noussut pintaan, kerrataan, miltä tilanne tämänhetkisen tutkimustiedon valossa näyttää. Nosiseptiosta kivun tietoiseen kokemiseen Eläimille (mukaan lukien ihminen) on tyypillistä reagoida kipua aiheuttavaan ärsykkeeseen, sillä nopea reagointi auttaa välttämään kivun aiheuttajaa ja selviytymään hengissä. Kemiallisesti välittyvää,…

Luonnonvaraisten eläinten ottaminen lemmikiksi on puhuttanut seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa viime kesän kokouksissa. Neuvottelukunta on kuullut akvaarioharrastajia ja -asiantuntijoita ja keskustellut luonnonoloista pyydettyjen kalojen kyvystä sopeutua akvaario-olosuhteisiin. Neuvottelukunta päätyi kannanotossaan suosittelemaan, että luonnonvaraisten eläinten ottaminen lemmikiksi kielletään, mutta soraääniltä ei keskustelussa vältytty. Suomen luonnosta ei saa ottaa lemmikiksi nisäkkäitä eikä lintuja, mutta kielto ei…