Takaisin

Poron paikka on luonnonlaitumella

poron hyvinvointi toteutuu parhaiten luonnonlaitumella

Mikä poroa stressaa, miten poron hyvinvointi toteutuu talvella, ja kuinka pitkä on poronkusema? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan edellisessä kokouksessa poroeläinlääkäri Hanna Nurmelta ja Paliskuntain yhdistyksen Anne Ollilalta. Moni kokouksen osallistuja toivoi, että poroille saataisiin hyvinvointia säätelevä asetus.

Ihmiskäsittely stressaa puolivilliä poroa

Poro on puolivillin luonteensa vuoksi herkästi ihmisen käsittelyssä stressaantuva eläin. Poroille stressiä voivat aiheuttaa myös pedot, porojen kokoaminen, kuljetus, vieroitus, tarhaolot, sopimaton ruokinta, hyönteisten aiheuttama kiusa eli räkkä sekä elinympäristön muutokset. Myös koirat herättävät poroissa aiheellista stressiä, sillä niiden hampaisiin kuolee vuosittain toistasataa poroa. Vakavasta stressistä aiheutuvan tilan (capture myopathy) seurauksena poro voi saada lihaskouristuksia ja kudosvaurioita ja jopa kuolla. Tila voi ilmetä heti tai vasta päivien, jopa viikkojen kuluttua stressaavan tilanteen jälkeen.

Osa porohirvaista (2500–4000 vuosittain koko poronhoitoalueella) kastroidaan. Kastroitavat hirvaat ovat joko aiemmin siitokseen käytettyjä, matkailutarkoituksessa pidettäviä tai nuoria hirvaita, jotka halutaan pitää lihantuotantoa varten vielä seuraavaan erotukseen asti. Kastrointi tehdään pääsääntöisesti ilman kivunlievitystä ns. Burdizzon-pihdeillä.

Kastraation aiheuttamasta kivusta ja sen lievittämisen mahdollisuuksista ei ole tutkittua tietoa poroilla, mutta muilla märehtijöillä tehtyjen tutkimusten perusteella kastraatio on kivulias. Puudutus ja kipulääkitys pidentävät kastroitavan porohirvaan käsittelyyn kuluvaa aikaa. Sitä, miten stressaavia toimenpiteitä puudutus ja kipulääkitys ovat ja onko niistä hirvaille enemmän haittaa vai hyötyä, ei vielä tiedetä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on juuri alkamassa porojen kastraatiokivun ja sen lievittämisen mahdollisuuksien tutkimus.

Erotuksessa eloon ja kuoloon

Eläinlääkäri on porontuotantoketjussa tiiviisti mukana huolehtimassa porojen hyvinvoinnista erotuksissa. Poroerotuksessa porot erotellaan eloon ja kuoloon eli teurastettavaksi. Eloon jätettävien porojen kunto tarkastetaan talvea vasten, porot loislääkitään ja sairaudet tai vammat hoidetaan. Eläinlääkäri tarkastaa teuraaksi menevät porot ennen kuljetusta poroteurastamolle.

Poroja käsitellään erotuksen lisäksi juhannuksen tienoilla, kun keväällä syntyneet vasat merkitään omistajan merkillä. Syksyllä porolla on kiima-aika eli rykimä, jolloin vallitseva hirvas kokoaa haareminsa tokkiin. Syksyn sienisadolla on vaikutusta poron talvikuntoon ja selviämiseen talvesta.

Porojen teuraskuljetukset ovat pääsääntöisesti alle kahdeksan tunnin kuljetuksia. Poron lastaaminen teurasrekkaan on puolivillille eläimelle stressaavaa. Paras tapa olisi kävelyttää porot erotuksesta suoraan teurastamolle, mutta Lapissa ei teurastamoja ole jokaisen paliskunnan erotuspaikan lähellä. Kuljetuksissa poron hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa on kuljetuskaluston asianmukaisuus ja eläinkuljetushenkilöstön osaaminen ja ammattitaito. Poron rauhallinen käsittely lastauksen ja kuormasta purun aikana, rauhallinen ajotyyli, ruokinnasta ja vedestä huolehtiminen sekä teurastamon odotustilan asianmukaiset karsinatilat edistävät teurasporojen hyvinvointia.

Poron aineenvaihdunta hidastuu talvella

Poronhoidon talveen kuuluu porojen kunnon ja laidunolosuhteiden säännöllinen tarkastaminen, lisäruokinnan tarpeen arviointi, hätäruokinta tarvittaessa, porojen paimentaminen, suojeleminen pedoilta ja petojen tappamien porojen etsintä. Osa poroista pidetään talvella vaihtelevan kokoisissa tarhoissa ja joitakin poroja yksittäin kiinni tolpassa. Poroja saadaan näin yksilöllisesti ruokittua, mutta useamman kuukauden kestävä kiinnipito ei ole hyvä toimintatapa. Talviaikaan poroja lisäruokitaan tarvittaessa mieluummin laitumille.

Poro on sopeutunut suuriin lämpötilanvaihteluihin: sen aineenvaihdunta hidastuu talvella jopa 45 %. Aktiivisuus, syke ja hapenkulutus laskevat. Vedentarve vähenee ja nesteen kierrätys pötsin ja muun elimistön välillä tehostuu. Poron nenäkuorikot ottavat tehokkaasti lämpöä ja vettä talteen. Poro ei hikoile talvella, ja sen jalkojen lämpötila voi olla jopa vain kaksi celciusastetta. Kuumuus sen sijaan on porolle stressin paikka.

Poron vedentarve riippuu poron ruokavaliosta. Jäkälää syövät porot pärjäävät luonnonlaitumilla lumella. Jos poroa ruokitaan esimerkiksi tarhassa kovin valkuaispitoisella rehulla, vedentarve voi jopa kaksinkertaistua jäkäläruokintaan verrattuna. Porotarhassa pitäisikin olla paljon puhdasta lunta porojen vedentarpeen tyydyttämiseksi, sillä poro ei oikein osaa juoda vettä astiasta.

Poron hyvinvointi toteutuu parhaiten luonnonlaitumella

Poron hyvinvointi perustuu vapaaseen laiduntamiseen luonnossa. Poro käyttää ravintokasveinaan satoja eri luonnonkasvilajeja ja hyödyntää maastonmuotoja esimerkiksi räkkää välttääkseen. Ympärivuotinen pito aidatussa tarhassa ei vastaa olosuhteita luonnonlaitumilla. Tautipaine on tarhaolosuhteissa suurempi kuin luonnonlaitumilla, eikä porojen tarhaus ole myöskään poronomistajalle taloudellisesti kannattavaa. Nykyisin suuntaus onkin tarhauksesta takaisin luonnonlaitumille.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää 10-vuotiskaudeksi suurimman sallitun valtakunnan porojen lukumäärän. Viimeksi sallitusta porojen määrästä säädettiin vuonna 2000, jolloin poromäärää vähennettiin. Uusia määriä odotetaan vuodeksi 2020. Luonnonvarakeskuksessa selvitetään parhaillaan poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden rinnakkaiselon mahdollisuuksia ja arvioidaan porojen vaikutusta luontoon.

Ja se poronkusema – se on poroasiantuntijoiden mukaan noin 7 kilometriä.

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa – Lapin yliopistossa tehty tutkimus matkailussa käytettävien eläinten hyvinvoinnista sekä hyvistä toimintatavoista matkailueläinten (mukaan lukien porot) hyvinvoinnin edistämiseksi

Paliskuntain yhdistyksen ohjeita ja oppaita löytyy täältä

Ruhjeiden ja murtumien määrä teurasporojen ruhoissa vähentynyt vuosikymmenten takaisesta

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa turisteja

 

  • 328
  •  
  •