Takaisin

Onko supikoira pian lainsuojaton?

supikoira Seurasaaressa

Vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisen säännöt ja rajoitukset puhuttavat parhaillaan eduskuntaa ja eläinsuojelijoita. Esimerkiksi supikoiran asemaa ehdotetaan muutettavaksi riistalajista rauhoittamattomaksi lajiksi, jolloin kaikki riistalajien pyyntirajoitukset eivät koskisi supikoiran pyyntiä. Täysin lainsuojatonta supikoirasta ei kuitenkaan tulisi, sillä eläinsuojelulain periaatetta suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Riskejä rajataan suunnitelman avulla

Supikoira on luokiteltu EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi, jonka kantaa pyritään rajoittamaan alkuperäisen eläimistön säilyttämiseksi ja ihmisellekin vaarallisten tautien ja loisten leviämisriskin pienentämiseksi.Haitallinen vieraseläinlaji voi aiheuttaa ekologista, terveydellistä, taloudellista tai sosiaalista haittaa, ja vieraslajien aiheuttamia haittoja pyritään torjumaan erilaisin toimenpitein. Supikoira voi aiheuttaa tuhoa linnustolle erityisesti kosteikkoalueilla. Supikoiran leviäminen ja yleistyminen voi lisätä myös rabiesriskiä ja loisten, kuten myyräekinokokin, yleistymistä.

Haitallisten vieraslajien hallintaa varten tehdyn suunnitelmaluonnoksen mukaan supikoiria tulisi pyytää erityisesti saaristoalueilla kevättalvella ennen poikasten syntymää. Suunnitelmaluonnoksessa todetaan myös, että supikoiran tehopyynti imee lähialueita lisää supikoiria alueelle, ja tehopyynnin alaisena supikoirakannan lisääntymisteho kasvaa. Rabieksen torjunnassa ainoa tehokas keino on syöttirokotteiden käyttäminen. Se on myös linjassa EU:n vieraslajiasetuksen kanssa, sillä syöttirokotteiden käyttö ei aiheuta eläimille kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Metsästäjien asiantuntemusta tarvitaan

Vieraslajisia eläimiä koskeviin säädösmuutosten ehdotuksiin sisältyy vakavia riskejä eläinten hyvinvoinnille. Jatkossa haitallisen vieraslajin yksilöitä saisivat pyydystää ja tappaa muutkin kuin metsästyskortin suorittaneet metsästäjät, vaikka eläinsuojelulaki edellyttäisi edelleen tarpeettoman kivun ja kärsimyksen aiheuttamisen välttämistä. Nisäkkäiden ja lintujen pyynti ja siinä käytettävät menetelmät vaativat käytännössä metsästyksen asiantuntemusta. Metsästyskortin suorittamiseen kuuluu eläinten lajintunnistus, lopetusmenetelmien tuntemus ja metsästyksen eettisiin sääntöihin tutustuminen.

Juuri antamassaan mietinnössä maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että henkilön, joka aikoo pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen, on tunnettava metsästyslain ja eläinsuojelulain vaatimukset. Valiokunta ehdottaa, että vieraslajilakiin sisällytetään informatiivinen säännös eläinsuojelulain säännöksistä.

Pyyntimenetelmiin kaivataan selkeyttä

Hyvinvoinnin heikkenemisen riskin aiheuttaa myös pyynnin ja tappamisen kiellettyjen ja sallittujen menetelmien vaikeaselkoisuus. Eläimen hyvinvointi on eläinyksilön kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta, eikä ihmisen lajille määrittämä haitallinen vieras- tai rauhoittamattoman lajin status muuta eläinten kykyä kokea ja tuntea. Pyydystämiseen ja tappamiseen käytetyt välineet ja menetelmät voivat heikentää eläimen hyvinvointia, jos eläin esimerkiksi stressaantuu loukkupyydyksessä tai ei kuole välittömästi pyydyksessä, jonka on tarkoitus tappaa heti. Pyydyksiin voi joutua ja kuolla myös muiden kuin pyynnin kohteena olevien lajien yksilöitä.

Myös vieraslajin pesä ansaitsee rauhoituksen

Supikoira-, pesukarhu-, rämemajava- ja minkkinaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, ovat nyt metsästysasetuksen nojalla rauhoitettuja touko-, kesä- ja heinäkuun ajan. Jos näiden lajien status muutetaan rauhoittamattomiksi, poistuu myös mahdollisuus niiden pesintäaikaiseen rauhoitukseen. Poikasten emon tappaminen tai pesän tahallinen tuhoaminen aiheuttaa poikasille kärsimystä, jota ei voida pitää eettisesti hyväksyttävänä.  Sen vuoksi olisi perusteltua ainakin ajoittaa näiden lajien pyynti kevättalvelle ennen poikasten syntymää.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jolla säädettäisiin tarkemmin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä (HE 286/2018 vp). Esityksen mukaan vieraslajilaissa säädettäisiin, että vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyydystämiseen ja tappamiseen sovellettaisiin, mitä metsästyslailla ja sen nojalla säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Pyyntivälineistä ja -menetelmistä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Asetusluonnos on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Hallituksen kaaduttua 8.3. muutosesityksen käsittely riippuu siitä, ehtiikö eduskunta käsitellä sen ennen istuntokauden loppua 15.3., vai jatkaako eduskunta kauttaan tämän yli.

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto luonnokseen vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyyntivälineitä ja menetelmiä koskevista tarkemmista säännöksistä, 6.3.2019.

Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto maa- ja metsätalousministeriölle valtioneuvoston asetukseen metsästysasetuksen muuttamisesta, 15.2.2019.

Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16:n § ja metsästyslain muuttamisesta (HE 286/2018 vp), 28.1.2019.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta (HE 286/2018 vp).

Huusela-Veistola, E., Holmala, K., Hyvönen, T., Kauhala, K., Ryttäri, T., Tuhkanen, E-M. & Urho, L. 2019. Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2019.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta

Suomen riistakeskuksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamisesta, 8.11.2018.

  • 65
  •  
  •