Takaisin

Nauta luonnossa

_DSC3015
Luonnonoloissa naudat elävät laumoissa lukuun ottamatta sonneja, jotka viihtyvät yksin tai poikamiesryhmissä kiimakauden ulkopuolella.

Alkuhärkä metsästettiin sukupuuttoon

Vasikan-syntyma-puuveistos_satu
Naudan ja ihmisen yhteiselo on alkanut jo 10 000 vuotta sitten.

Naudan villi esi-isä, alkuhärkä, kuoli sukupuuttoon vuonna 1627. Varhaisimmat arkeologiset todisteet naudan kesytyshistoriasta ovat 10 000 vuoden takaa. Ihminen on ilmeisesti alkanut kesyttää nautoja samanaikaisesti eri paikoissa: rasvakyttyräisten seebujen kesytyshistoria alkoi todennäköisesti Intian niemimaalla ja eurooppalaisen kyttyrättömän naudan Lähi-Idässä. Nykynautojen käyttäytymistä luonnonoloissa on päästy tutkimaan esimerkiksi Chilinghamin puoliluonnollisissa nautalaumoissa Isossa-Britanniassa. Chilinghamin naudat ovat useiden sulkupolvien ja vuosisatojen ajan eläneet alueella ilman, että ihminen on puuttunut niiden elämään.

Naudat elävät laumoissa

HC_3_lehmaa_ja_vasikka
Luonnontilaisessa nautalaumassa on parikymmentä naarasta jälkeläisineen.

Nautojen laumakoko vaihtelee ravintotilanteen mukaan. Tyypillisesti luonnonoloissa elävä nautalauma koostuu paristakymmenestä eri-ikäisestä, useimmiten toisilleen sukua olevasta naaraasta ja näiden vieroittamattomista jälkeläisistä. Lehmien ja sonnien sekalaumoja tavataan myös, mutta yleensä näissä sonnit ovat nuoria. Kiimakauden ulkopuolella sonnit elävät joko itsekseen tai löyhissä 2-10 yksilön ryhmissä. Kiima-aikana sonnit liittyvät naaraiden laumaan. Nautalaumaa puolustetaan yhdessä. Nautalaumassa yksilöt käyttäytyvät samalla tavalla samaan aikaan: ne syövät, märehtivät ja makaavat yhtä aikaa muiden kanssa.

 

Aikuiset naudat lepäävät puolet vuorokaudesta ja liikkuvat laiduntaessaan. Luonnontilaisissa laumoissa vasikat liittyvät alle viikon ikäisenä toisten vasikoiden seuraan. Pikkuvasikoilla on synnynnäinen imemisen tarve. Lehmä imettää vasikkaa useiden kuukausien ajan ja vieroittaa vasikan vähitellen. Nuoret sonnit elävät poikamieslaumoissa. Vanhemmat sonnit ovat yksineläjiä, ellei niillä ole omaa lehmälaumaa.

Sosiaalisen arvojärjestyksen muodostaminen on olennaista sukukypsyyden saavuttaneiden nautojen käyttäytymisessä. Nautaryhmän sosiaalinen arvojärjestys perustuu siihen, että kaikki ryhmän jäsenet tuntevat ja muistavat toisensa ja muistavat oman asemansa suhteessa muihin. Korkeassa sosiaalisessa asemassa olevat naudat ovat usein laumansa painavimpia, vanhimpia ja iän myötä kokeneimpia. Naudan sosiaalinen asema ei periydy jälkeläisille.

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä

sonni-nuolee_Makela
Nuoleminen pitää yllä nautojen sosiaalisia suhteita.

Nautaryhmää pitävät koossa eläinten väliset positiiviset suhteet, jotka ilmenevät viihtymisenä toisen läheisyydessä, vähäisenä aggressiivisena käyttäytymisenä, lisääntyneenä positiivisena kanssakäymisenä ja kilpailunsietokykynä. Toisiaan suosivat nautakaverit ovat usein saman ikäisiä, sukulaisia tai läheisessä sosiaalisessa asemassa toisiinsa nähden. Nämä suhteet voivat säilyä vuosia samanlaisina emojen ja jälkeläisten, mutta myös ei-sukulaisten välillä. Erityisesti kaksoset, mutta myös muut pienestä saakka yhdessä kasvaneet naudat viihtyvät hyvin yhdessä. Syntymästä neljän kuukauden ikään yhdessä kasvaneille hiehoille kehittyy vahvat sosiaaliset siteet.

 

Nautojen positiiviseen kanssakäymiseen kuuluu toisen nuoleminen pään, niskan, kaulan ja olan alueilta. Nuolemista edeltää monesti asento, jossa toinen ikään kuin kerjää tulla nuolluksi pitämällä päätä ja niskaa alhaalla ja töytäisemällä kevyesti toista rintaan tai kaulan alueelle. Kaikkia eläimiä nautaryhmässä nuollaan, mutta aivan kaikki yksilöt eivät nuole toisia. Ala-arvoisempi nuolee usein korkea-arvoisemman aloitteesta, mutta arvoasema ei välttämättä ratkaise nuolijaa. Naudat nuolevat toisiaan sitä enemmän, mitä vakaampi nautaryhmä on, eli mitä kauemmin eläimet ovat toisensa tunteneet.

Naudalla on hyvät aistit

Näköaistiin perustuva viestintä on laiduntavalle saaliseläimelle tärkeää. Naudan näkökenttä on laaja, 320 astetta, mutta näön tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin ihmisellä. Naudan huomio kiinnittyy kaukaa nopeasti lähestyvään kohteeseen ja se säikähtää herkästi nopeita, arvaamattomia liikkeitä.

Nautojen kasvot ovat melko ilmeettömät, mutta pään liikkeet ja erityisesti pään asento suhteessa kehoon ilmaisevat paljon. Tähän perustuvat myös uhkaavat ja alistuvat eleet. Naudat ääntelevät kiihtyneessä ja innostuneessa tilassa, kuten odottaessaan ruokaa ja vettä, sekä turhautuneina ja stressaantuneina, kuten lajitovereistaan eristettyinä. Nautojen kuuloaisti on parempi kuin ihmisen, ja nauta säikkyy herkästi kovia ääniä.

Naudoilla on paljon hajurauhasia. Hajuaisti on tärkeä seksuaalisessa ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessä, etenkin emon ja jälkeläisen vuorovaikutuksessa. Naudat tunnistavat toisiaan ja jopa toistensa tunnetiloja hajujen avulla.

  •  
  •  
  •  
  •