Takaisin

Millaista on koe-eläimen hyvinvointi?

kala, koe-eläimen hyvinvointi

Koe-eläimen hyvinvointi ei määritelmällisesti eroa muiden eläinten hyvinvoinnista, vaan siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin muillakin eläimillä: sopivasti ruokaa ja riittävästi juomaa, mukavat olosuhteet, ei kipua, sairauksia eikä pelkoa, ja mahdollisuus normaaliin käyttäytymiseen. Haasteena on, miten nämä vaatimukset voidaan täyttää kokeissa, joissa eläimelle tehdään sen hyvinvointia todennäköisesti heikentäviä toimenpiteitä. Koe-eläinten hyvinvointia kokeiden aikana voidaan kuitenkin edistää monin tavoin, jotka ovat tunnusomaisia juuri koe-eläinten pidolle.

Hyvinvointi on eläimen kokemus omasta olotilastaan

Suomessa toimii kolme eri neuvottelukuntaa eläinten hyväksi: tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta. Jälkimmäisin, tuttavallisemmin TOKES, käsittelee käytännössä koe-eläinten suojelua ja hyvinvointia.

Neuvottelukunnat ovat määritelleet eläinten hyvinvoinnin seuraavasti:

Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemusta sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Käsitteellä eläimen hyvinvointi kuvataan eläimen vointia, joka voi vaihdella hyvästä huonoon. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. Jos sopeutuminen ei onnistu, tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai voimakasta stressiä, rasitusta, käyttäytymishäiriöitä tai terveyshaittoja, eläimen hyvinvointi heikkenee. Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella.

Tämä määritelmä kattaa hyvin laajan eläinjoukon, johon sisältyy niin lemmikkinä kuin tuotantoeläimenä pidettäviä, mutta myös koe-eläiminä käytettäviä eläinlajeja. Jokainen neuvottelukunta on yhteisen määritelmän lisäksi tarkentanut määritelmää omaan alaansa kuuluvien eläinten osalta.

TOKES on lisännyt yhteisen määritelmään erityisesti koe-eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja maininnut myös positiiviset kokemukset osana eläinten hyvinvointia:

Koe-eläimen hyvinvointiin vaikuttavat perimä ja siihen mahdollisesti tehdyt muutokset, terveydentila, elinympäristö, hoito sekä koetoimenpiteet. Koe-eläinten hyvinvointia voidaan arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin arviointiin kehitettyjen Welfare Quality® -periaatteiden ja näitä täsmentävien kriteerien avulla. Ne pohjautuvat viiteen vapauteen, mutta tuovat lisäksi esille eläinten positiiviset kokemukset yhtenä hyvinvointiin vaikuttavana osa-alueena.

Koe-eläimen hyvinvoinnin eteen voidaan tehdä paljon

TOKES:n määritelmän mukaan koe-eläimen elämän tulee olla mahdollisimman hyvä syntymästä kuolemaan. Koe-eläimet voivat joutua elämään rajoitetussa elinympäristössä, ja niille voidaan tutkimustarkoituksessa tehdä kipua tai kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä. Eläinkokeissa käytettävien eläinten hyvinvoinnin kannalta on olennaista varmistaa, että eläin joutuu kärsimään sille tehtävistä toimenpiteistä mahdollisimman vähän.

Eläinkokeet jaotellaan neljään ryhmään riippuen siitä, millaista haittaa eläimen hyvinvoinnille kokeessa aiheutuu: ei toipumista (toimenpiteet tehdään nukutuksessa, josta eläin ei herää, vaan se lopetetaan kokeen päätteeksi), lievää, kohtalaista tai vakavaa.

Jotta koe-eläinten hyvinvoinnissa edistytään, eläinten kasvattamisen, pidon ja hoidon menetelmiä on kehitettävä jatkuvasti. Eläinten lajinmukaiset käyttäytymistarpeet on otettava huomioon, ja eläimen ympäristö on järjestettävä lajinomaista käyttäytymistä tukevaksi. Koetoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että eläimen hyvinvointi heikkenee niin vähän kuin mahdollista. Koetoimenpiteiden aikana ympäristöä ja hoitoa muokkaamalla voidaan vähentää eläimen kokemaa stressiä.

Tutkijan ja eläintenhoitajan pätevyydellä on merkitystä

Tutkijan on osattava suunnitella, toteuttaa ja tulkita kokeensa niin, että luotettaviin tuloksiin päästään mahdollisimman pienellä eläinmäärällä, aiheuttaen eläimille mahdollisimman vähän haittaa. Tarvittaessa eläinten kipua voidaan lievittää kipulääkityksellä tai poistaa kivuntunto kokonaan nukutuksen avulla.

Kokeen aikana eläimiä on hoidettava hyvin: niille on taattava riittävä ja oikeanlainen ruokinta ja juotto, hyvä hygienia, säännöllinen hyvinvoinnin seuranta ja asianmukainen käsittely. Eläimen positiivinen ja luottavainen asenne ihmiseen ja tottuminen ihmisen käsiteltävänä olemiseen vähentävät eläimen kokemaa stressiä käsittelyn yhteydessä. Käsittelyyn voidaan myös lisätä tekijöitä, jotka tuottavat eläimelle positiivisia kokemuksia, kuten tarjota eläimen herkkuruokaa.

Koe-eläin ansaitsee hyvän kuoleman

Koe-eläimet eivät kuole luonnollista kuolemaa eikä tarkoituksenmukaista ole myöskään odottaa, että eläin kuolee sille tehdyn toimenpiteen aikana. Käytännössä kaikki koe-eläimet lopetetaan jossain vaiheessa. Tärkeää on, että kipua tai kärsimystä aiheuttavassa kokeessa eläimen elämää ei pitkitetä tarpeettomasti, vaan eläin lopetetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianmukaisin menetelmin. Niin sanotun aikaisen inhimillisen päätepisteen käyttäminen tarkoittaa, että toimenpiteen päättymispiste ja eläimen lopetuskriteerit valitaan niin, että saadaan luotettavat tutkimustulokset, eläimelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa, ja haitan kesto on mahdollisimman lyhyt.

 

TOKES:n tehtävänä on edistää koe-eläinten korvaamisen, eläinkokeiden vähentämisen ja koe-eläinten hyvinvoinnin parantamisen periaatteen eli niin sanotun 3R-periaatteen toteutumista. Toisin kuin kaksi muuta neuvottelukuntaa, TOKES:n toiminta perustuu EU-direktiiviin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta.