Takaisin

Lammas luonnossa

Laumassa on vähintään neljä lammasta

laumassa-vahintaan-nelja_tiinaJPG
Laumakäyttäytyminen on lampaalle luontaista.

Luontaisen lammaslauman vähimmäiskoko on neljästä viiteen eläintä. Tätä pienemmissä ryhmissä lampaan käyttäytyminen ei enää ole lajille tyypillistä ja syöntikykykin voi heiketä. Laitumella lampaiden ryhmäkoon kasvattaminen voi johtaa alaryhmien muodostumiseen tai suureen, kaikki eläimet käsittävään ryhmään. Erirotuisten lampaiden ryhmät eivät todennäköisesti yhdisty, vaikka ne pantaisiin samalle laitumelle. Mitä vähemmän laitumella on rehua, sitä todennäköisemmin pienempiä alaryhmiä syntyy. Kiima-aikoina voi myös syntyä alaryhmiä, joissa jokaisessa on vähintään yksi pässi. Jopa tuhannen yksilön lauma voi pysyä yhtenä ryhmänä, jossa muut lampaat seuraavat johtajalampaita.

Uuhilaumassa on rauhallista

uuhilaumassa rauhallista_tiina
Laitumella yksilöiden väliset etäisyydet ovat yleensä pienet.

Uuhilauman koko luonnossa vaihtelee yleensä 10–70 yksilön välillä. Karitsoinnin ajaksi uuhi erottautuu laumastaan 2–7 päivän ajaksi. Lauman arvokkain uuhi on yleensä vanhin, vähintään 6–8-vuotias. Aggressiivinen käyttäytyminen uuhien kesken on paljon vähäisempää kuin pässeillä pässilaumoissa. Uuhilaumalla on kotialue, mutta sitä ei puolusteta. Luonnossa kotialueen koko vaihtelee eri laumojen ja vuodenajan mukaan (talvella pieni, kesällä isompi). Kotialueen sisällä lauma voi hajota pienemmiksi laiduntaviksi uuhen ja sen jälkeläisten ryhmiksi.

Pässilauma pitää sopua yllä kaveruuseleillä

Luonnonoloissa nuoret pässit jättävät emonsa lauman muutaman vuoden ikäisinä ja muodostavat noin kymmenen yksilön pässilaumoja. Lisääntymiskaudeksi pässilauma hajoaa, mutta se perustetaan uudestaan lisääntymiskauden jälkeen. Pässilaumaa johtaa yleensä yli 7-vuotias, kookas ja isosarvinen vallitseva uros, joka saa paritella muita lauman pässejä enemmän. Muut lauman pässit seuraavat vallitsevaa pässiä.

Aggressiivinen käyttäytyminen on yleisintä samankokoisten ja samassa sosiaalisessa asemassa olevien pässien kesken. Pässien keskinäinen astumiskäyttäytyminen ylläpitää sosiaalista hierarkiaa, ja dominoiva pässi yleensä toimii aloitteentekijänä. Alempiarvoiset pässit puolestaan aloittavat aggressiivisen käyttäytymisen haastaen ylempiarvoisen yksilön otteluun. Häviäjä joko pakenee tai alistuu.

Uhkaukset, alistuminen ja kaveruuskäyttäytyminen ovat yleistä sosiaalista käyttäytymistä pässiryhmissä. Vakaissa pässiryhmissä havaitaan vain harvoin totisen aggressiivista käyttäytymistä. Kaverikäyttäytymiseen kuuluu hankaaminen, jossa alempiarvoinen hankaa päätään ylempiarvoisen kasvoja, turpaa, sarvia, rintaa tai olkaa vasten. Samalla vaihdetaan hajuja. Joskus alempiarvoinen pässi voi jopa nuolla ylempiarvoista. Alempiarvoinen yleensä väistää kohtaamisessa ylempiarvoisen kanssa. Pässit voivat myös laumana yhdessä puolustautua petoja vastaan.

Lampailla on hyvä muisti

hajun-avulla_satu
Haju-, näkö- ja kuuloaistit ovat lampaille tärkeitä.

Lampaat tunnistavat toisensa kasvoista. Lammas pystyy tunnistamaan noin 50 lajitoveriaan. Tutut lampaat myös muistavat toisensa kauan. Tutkimusten mukaan ainakin vielä kaksi vuotta tutuista lampaista erossa olon jälkeen lammas tunnistaa ja muistaa vanhat tuttunsa.

Lampaat viestivät keskenään haju-, näkö- ja kuuloaistinsa avulla. Lampailla on hyvä kuulo; kuuloalue on 42–125 kHz. Emä on erityisen herkkä karitsansa ääntelylle.

Lampaat eivät juuri koskettele toisiaan muuten kuin lisääntymisaikana. Aggressiivinen käyttäytyminen ja kosintamenot ovat yleensä visuaalisia. Hajuaisti on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä, esimerkiksi emän tunnistaessa oman karitsansa. Paitsi oman, myös naapurilaumojen yksilöt voidaan tunnistaa hajujen avulla. Pässit tunnistavat uuhen kiiman haistamalla. Pässistä erittyvä haju saa uuhissa aikaan kiimojen synkronoitumisen.

Lampaalla on laaja näkökenttä, niin kutsuttu panoraamanäkö, mutta näkökentän edessä on sokea piste, johon lammas ei näe. Lampaat erottavat värejä, mutta pimeänäkö on huono. Himmeä valo yöllä pimeässä lampolassa voi rauhoittaa lampaita.

Laiduntaessaan lammas haluaa nähdä vähintään kaksi lajitoveriaan, mutta mieluiten näköpiirissä ovat kaikki lauman jäsenet. Lammas on varuillaan, kun sen pää on pystyssä ja se katsoo kohti uhkaavaa kohdetta. Lauman yhden yksilön paetessa muut yleensä osallistuvat pakoon.

  • 17
  •  
  •  
  •  
    17
    Shares