Takaisin

Kissan hyvinvointi

Saalistusleikit kuuluvat kissan päivään

kissa-ja-myyra_tunkkari
Kissan hyvinvointi: Kissa on tehokas saalistaja.

Hyvinvoivalla kissalla on oltava riittävästi mahdollisuuksia saalistaa tai leikkiä päivittäin saalistusleikkejä. Mieluisia ovat luonnollisia saaliita muistuttavat leikin kohteet. Vaikka ravinnontarve tulee kotona tyydytettyä, kissa saalistaa ja kulkee päivättäin pitkiä matkoja, jos sillä on siihen mahdollisuus.

Sisäkissan elämään voi tarjota vaihtelua saalistusleikkien ja ruuan avulla. Kissan voi esimerkiksi totuttaa etsimään ruokaa asunnosta eri paikoista ja ruuan koostumusta voi vaihdella. Kissaa voi aktivoida saalistuleikkeihin erilaisten lelujen avulla, jolloin vain omistajan aktiivisuus ja mielikuvitus ovat rajana.

Kissa on lihansyöjä

Voidakseen hyvin kissan tulee saada pääosin proteiinipitoista eläinperäistä ravintoa. Kuivaruokaa syövä kissa ei välttämättä juo riittävästi. Kissan juomakuppiin kuuluu puhdas ja raikas vesi. Sopivasti liikuntaa saava kissa säännöstelee syömistään eikä pääse lihomaan. Virikkeettömässä ympäristössä elävä kissa taas saattaa vapaasti ruokittuna syödä liikaa ja lihoa, mikä altistaa kissan erilaisille sairauksille ja johtaa hyvinvointiongelmiin. Monet kissojen sairaudet johtuvat vääränlaisesta ruokinnasta.

Kotikissan hyvinvoinnille on eduksi, jos jokaisella talouden kissalla on mahdollisuus omaan ruoka-, juoma- ja lepopaikkaan sekä hiekkalaatikkoon. Tämä ehkäisee kissojen välisiä kiistoja.

Liiallinen jalostus ja pentutehtailu heikentävät kissan hyvinvointia

Kissojen jalostuksesta tulisi kitkeä pois äärimmäisten ulkomuotojen tavoittelu. Äärimmäisyyksien ihannointi aiheuttaa eläimille niiden elämää haittaavia rakennevikoja ja perinnöllisiä sairauksia, toteaa Suomen Eläinlääkäriliitto kannanotossaan. Jalostuksessa tulee painottaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Joillakin roduilla terveyden parantaminen tarkoittaa käytännössä roturisteymiä.

Kissoilla teetetään pentuja, ja toisinaan esille tulee kissojen pentutehtailutapauksia. Ilmiöön liittyy naaraiden liian tiheää astuttamista, emon ja pentujen puutteellista ruokintaa ja perusterveydenhuoltoa, sekä pentujen liian varhaista vieroittamista. Näissä tilanteissa on tavallista, ettei myyjä halua päästää ostajaa katsoman emon ja pennun olosuhteita. Tämän pitäisi aina soittaa ostajan hälytyskelloja.

Valvottu ulkoilu on kissan etu

kissa-ja-pujo_tunkkari
Ulkoilevan kissan turvallisuus on omistajan vastuulla.

Järjestyslain (612/2003) mukaan kissalla on vapaa liikkumisoikeus koko maassa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kissan vapaaseen ulkoiluun liittyy kuitenkin ongelmia, kuten terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä naapurisovun säilyttäminen. Vapaana liikkuva kissa voi myös olla paikallisesti tuhoisa pikkulintujen saalistaja. Kissan turvallisuus on ulkoiltaessakin omistajan vastuulla, minkä vuoksi valvottu ulkoilu vaikkapa valjaissa on suositeltavaa. Valjaisiin kissa tulisi totuttaa jo pentuna. Kissaa ei saa kytkeä muutoin kuin tilapäisesti, lyhytaikaisesti ja valvottuna.

Villiintyneen kissan saa tavattaessa tappaa, mutta kesykissan erottaminen villistä voi vaatia monen päivän tarkkailua. Suositeltava tapa villiintyneen kissan lopetukseen on pyydystää kissa ja viedä se eläinlääkärin lopetettavaksi.

Eläinsuojelusta kissanpidossa säädetään valtioneuvoston asetuksessa (674/2010) koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta. Elintarviketurvallisuusviraston esitteeseen Koira ja kissa – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna on koottu kissojen pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on määritellyt yleisimpien lemmikkieläinten olennaiset käyttäytymispiirteet.

Hyvinvoiva kissa on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton maksuton opas kissanhoitoon.

  •  
  •  
  •  
  •