Takaisin

Kissa seura- ja harrastuseläimenä

Kissan ja ihmisen välinen suhde on ristiriitainen

Kissa kesyyntyi reilut 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä maanviljelyksen myötä. Jyrsijät tuhosivat varhaisten maanviljelijöiden varastoja, jolloin kissasta oli ihmiselle hyötyä sen saalistaessa jyrsijöitä, ja kissa hyötyi helpoista saalisapajista. Kissan kesyyntymisen tarkkaa syytä ei kuitenkaan tiedetä, kuten ei sitäkään, kesyttikö ihminen kissan vaiko toisin päin.

Kissan ja ihmisen välinen suhde on hyvin ristiriitainen. Joillekin ihmisille kissa on arvostettu ja hyvin hoidettu lemmikki ja joillekin tarpeettomana hylätty, tavaraan verrattava esine. Kissan arvo ihmisen ikivanhana seuraeläimenä tulisi saada nousemaan. Kissan hyvinvointi hylättynä, villiintyneenä ja osaamattomassa hoidossa on huono.

Emon ja sisarusten seura kuuluvat kissanpennun oikeuksiin

kissa kupissa
Kissanpennut tarvitsevat emon hoivaa ja sisarusten seuraa kehittyäkseen normaalisti.

Kissanpentujen tulisi saada kasvaa emon ja sisarustensa kanssa ainakin 12 viikon ikään asti, sillä liian varhainen vieroittaminen aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Emon ja muiden pentujen kanssa leikkiminen opettaa kissanpennulle aikuisen kissan käyttäytymistä. Uuden omistajan olisi hyvä tutustua kissanpentuun ja nähdä sen käyttäytymistä myös pennun kasvuympäristössä.

Kissanpentuja tulisi sosiaalistaa jo noin kahden viikon ikäisestä luovutusikään saakka erilaisiin ihmisiin ja tarpeen mukaan muunlajisiin lemmikkieläimiin, jotta kissa selviytyisi jatkossa stressittä vieraiden ihmisten tai vaikkapa koiran kohtaamisesta. Totuttamista tulee toki jatkaa kissan siirryttyä uuteen kotiin, mutta varhaiset viikot ovat sosiaalistumisen kannalta tärkeitä. Kissan hyvät sosiaaliset taidot ehkäisevät ennalta monia kissan käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, kuten virsamerkkailua, aggressiivisuutta ja arkuutta.

Vältä vieraiden kissojen yhdistämistä

Monesti taloudessa on useampi kuin yksi kissa. Kissan lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu varauksellinen suhtautuminen vieraisiin kissayksilöihin. Tämän vuoksi erityistä huomiota vaatii kissayksilöiden yhdistäminen samaan talouteen. Kissayksilöiden valintaan, kissojen toisiinsa totuttamiseen ja sopeuttamiseen sekä stressin lievitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olennaista kissojen sopuisalle yhteiselolle on, että kissat voivat pitää toisiinsa itse haluamansa etäisyyden. Jatkuva varuillaan olo ja piilottelu kielivät kissojen huonoista keskinäisistä väleistä. Alakynteen jäävä kissa ei pysty käyttäytymään lajityypillisesti, mikä heikentää sen hyvinvointia.

Opettele tulkitsemaan kissan käyttäytymistä

kissa2
Kissan ilmaisu on hienovaraista, mutta sitä on mahdollista oppia lukemaan.

Kissan hienovaraisten eleiden tulkinta voi olla ihmiselle haasteellista. Omistajan voi olla vaikea huomata kissan kipua. Jopa 91 %:lla 12-vuotiaista kissoista on esimerkiksi nivelvaivoja, joten kissanomistajan on syytä opetella tunnistamaan kissan kipukäyttäytymistä.

Lisää tietoa kissasta, kissan hankinnasta, hoidosta ja käyttäytymisestä löytyy SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kissatieto.fi -sivustolta. Suomen eläintenkouluttajat ry:n ammattimaiset eläintenkouluttajat voivat olla apuna kissojen käytösongelmien hoidossa.

Valtaosa kissoistamme on maatiaisia

Suomen Kissaliiton arvion mukaan Suomessa on noin 800 000 – 1 300 000 kissaa. Kissaliitto on rekisteröinyt viime vuosina vajaat 5 000 rotukissaa vuodessa. Rekisteröityjen kissojen määrä on vain pieni osa Suomen kissoista. Suurin osa suomalaisista kissoista on maatiaiskissoja. Kyselykartoituksen mukaan kissanomistajista 69 % omistaa maatiaiskissan. Kissataloudessa on keskimäärin 2,2 kissaa.

Vain 8 % kyselyyn vastanneista ilmoitti käyvänsä kissan kanssa näyttelyissä. Kissanäyttelyiden vähäinen harrastaminen voi johtua siitä, että rotukissoja maassamme on vielä vähän, joskin niiden suosio on kasvussa. Kyselyn toteuttivat SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri vuonna 2012. Kyselyyn vastasi 18 000 kissanomistajaa.

  •  
  •  
  •  
  •