Takaisin

Kilpailukyky säilyy nykyisillä eläinten hyvinvointivaatimuksilla

broilerintuotanto, EU, kilpailukyky

EU-komissio julkaisi hiljattain kaksi mielenkiintoista raporttia: toisen aiheena on EU:n eläintuottajien kilpailukyky ja eläinten hyvinvointisäädösten vaikutukset siihen, toinen on uudenuutukainen arvio broileridirektiivin vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Raporttien mukaan hyvinvointivaatimuksista tuottajille aiheutuneet kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin eläintuotannon kustannuksiin; suurempi kustannusvaikutus on työvoimalla ja ilmastolla.

EU:n ulkopuolisten maiden halvempi työvoima ja esimerkiksi rehuntuotannolle edullisemmat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat suurelta osin sen, että eläintuotteiden tuotanto on EU-alueella kalliimpaa kuin sen ulkopuolella. Toisaalta EU:n tuottajat eivät koe juurikaan saaneensa eläinten hyvinvointivaatimuksista kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Hyvinvointivaatimusten noudattaminen on kuitenkin avannut toimijoille uusia markkinointimahdollisuuksia.

Eläinten hyvinvointi EU:n kauppasopimuksissa

EU:lla on kahdenvälisiä kauppasopimuksia monien ulkopuolisten maiden kanssa, ja useisiin niistä on sisällytetty yhteistyö eläinten hyvinvoinnin alueella. EU pyrkii kauppaa käydessään siihen, että tuontimaiden eläintuotannossa noudatettaisiin EU:n eläinten hyvinvoinnille asettamia vähimmäisvaatimuksia.

Aina näin pitkälle ei sopimuksissa päästä. Joissakin kauppakumppanimaissa ei ole lainkaan eläinten hyvinvointisäädöksiä, tai säädökset eivät ole EU:n kanssa samantasoisia. Näissäkin maissa voidaan silti tuottaa niin kutsuttua vientituotantoa, jossa noudatetaan EU-säädöksiä. EU myös tarkastaa kauppasopimusten ehtojen toteutumista aika ajoin. Onpa olemassa ainakin yksi tutkimus, jonka mukaan brasilialainen EU-vientiin tuotettu broileri päihitti belgialaisen broilerituotannon eläinten hyvinvointimittareilla punnittuna!

Broilereiden kasvatustiheys vaihtelee

Reilut 11 % maailman broilerituotannosta tuotetaan EU-alueella, ja tuotanto kasvaa koko ajan. Broileridirektiivi asettaa rajat sille, kuinka tiheässä broilereita saa kasvattaa. Suurin sallittu kasvatustiheys, 33 kg/m2, kattaa kolmanneksen EU:n broilerituotannosta.

Tiheämmässäkin broilereita voi pitää, jos täyttää tietyt vaatimukset: enintään 39 kg/m2 katsotaan direktiivissä suuren kasvatustiheyden broilerinpidoksi, joka kattaa 40 % EU-tuotannosta. Näin tiheässä kasvattaminen vaatii muun muassa kasvatushallin ilman laadun tarkkailua sekä kasvatuksenaikaisen kuolleisuuden kirjaamista ja tietojen toimittamista teurastamolle.

Reilu neljännes EU:n broilerituotannosta on suurimman kasvatustiheyden, enintään 42 kg/m2, sallivaa tuotantoa. Tätä toteutetaan pääosin Suomen broilerituotannossa, mutta määrällisesti eniten Ranskassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Lisävaatimuksina on edellä mainittujen ehtojen lisäksi, että broilerien kuolleisuus on riittävän alhainen, ja että alan hyvät toimintatavat ovat aktiivisesti käytössä.

Hyvinvointivaatimusten talousvaikutukset vähäisiä

Broileridirektiivin täytäntöönpano ei jäsenmaiden ja broileriteollisuuden mukaan ole aiheuttanut merkittäviä kustannuksia. Poikkeuksen tekee vain Iso-Britannia, jonka broileriteollisuus raportoi suurista kustannuksista. Kustannuksia selittää se, että Iso-Britannia päätti olla sallimatta suurimpia eläintiheyksiä vedoten tutkimustuloksiin, joiden mukaan broilereiden hyvinvointi vaarantuu suuremmilla lintutiheyksillä. Kustannuksia kompensoi kuitenkin kuluttajien halu maksaa enemmän tuotteista, joissa noudatetaan korkeampia eläinten hyvinvointivaatimuksia.

Raportissa todetaan lisäksi, että siipikarjateurastamoissa tapahtuva broilereiden jalkapohjien kunnon arviointi on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi broilereiden hyvinvoinnin seurantaan ja olosuhteiden parantamiseen. Jalkapohjien kunnon seuranta on vapaaehtoista, mutta käytössä jo 15 jäsenmaassa.

Hyvinvoinnin lisäarvolla parempi kilpailukyky

Eläinten hyvinvoinnille asetettavat vähimmäisvaatimukset eivät näiden raporttien mukaan ole pääsyyllisiä EU:n eläintuotannolle aiheutuviin kustannuksiin, vaan suurempi vaikutus on työvoimalla ja ilmastolla. Suomen oloissa voi pohtia, saisimmeko broilerituotannolle lisäarvoa vielä paremmista eläinten hyvinvoinnin edellytyksistä. Suhteellisen vakaa tautitilanteemme on EU-mittakaavassakin iso valtti, johon eläinten hyvinvoinnin edistäminen olisi luonteva lisäys.

Ponnisteluja ja rautalankaa tarvitaan vielä näiden valttien todentamisessa kuluttajille ja julkisten hankintojen tekijöille. Hyvinvoinnin lisäarvon ja siitä kertovan pakkausmerkinnän mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa. Tähtäimessä on myös parempi suomalaisen tuotannon laatu ja kilpailukyky.

 

Komission julkaisemiin raportteihin voi tutustua suomeksi:

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle eläinten hyvinvointiin liittyvien kansainvälisten toimien vaikutuksista Euroopan kotieläintuottajien kilpailukykyyn globalisoituneessa maailmassa. Brysseli 26.1.2018

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2007/43/EY soveltamisesta, sen vaikutuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojeluun ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehityksestä. Bryssel 13.4.2018

Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä

Lue lisää broilerintuotannosta täältä ja sen lakisääteisistä vaatimuksista täältä.

 

Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 3/2018.